Uusi vuosi ja uusia tuulia!

Tämä vuosi alkoi osaltani heti rytinällä, positiivisella sellaisella, pääsin nimittäin Kotivinkki lehden haastatteluun! Juttuni koskee säästämistä ja on pian kaikissa lehtipisteissä sekä verkkolehdessä :) En ole toki ainoa henkilö ketä siihen on haastateltu, vaan säästämistä ja sijoittamista käsitellään siinä kolmelta kantilta: talousasiantuntijan, minun ja erään perheen joka on myös ottanut käyttöön uusia keinoja säästääkseen lisää rahaa. Minuun otettiin yhteyttä lehdestä, enkä ollut heti suinpäin suostumassa, vaan pohdin asiaa yön yli, tyttäreni vain sanoi että jos en tee tätä, se saattaa olla asia jota kadun jälkikäteen. Ja kuten usein, hän oli nytkin oikeassa, tiedän että olisin moittinut itseäni myös siitä että haaskasin tällaisen "once in a lifetime" mahdollisuuden. En vain ole koskaan halunnut julkisuuteen, en sitten ollenkaan. Ja kun lukee miten julmasti ihmiset kirjoittavat kaikkialla netissä toisistaan ja varsinkin julkisuuden henkilöistä, en haluaisi niiden keskustelujen kohteeksi. Osa haluaa tahallaan käsittää väärin kaikki mitä sanot ja osa tekee rivien välistä päätelmiä jotka eivät pidä paikkaansa. Sitten on kateellisia ja katkeria ihmisiä jne..niin, kaikkia ei voi mitenkään miellyttää. Kaiken lisäksi ihmiset ovat erilaisia, mikä sopii minulle, ei sovi välttämättä jollekin toiselle. Oli tosi haastavaa yrittää sanoa mitä haluaa, ilman että se tulee lehteen "väärin". Onneksi sain nähdä jutun luonnoksen etukäteen ja korjasimmekin pari kohtaa jotka olisivat muuten kuulostaneet hassuilta. Mutta lehdessä ollaan, olen oma itseni, meni syteen tai saveen! ;)

Mikä parasta, näin pienelle harrastelijabloggaajalle on valtava etu saada blogini noin suuren uuden yleisön tietouteen! Kun aloin ajatella asiaa enemmän niin tajusin että lehtiähän luetaan vaikka missä! Kampaamoissa, hammaslääkärin vastaanotolla, kaikissa kirjastoissa, jne..jne.. :o Suomessa riittää blogeja, mutta lukijat eivät niitä välttämättä löydä niitä koskaan mistään, pitää ihan erikseen etsiä ja silti vaikka tietäisi mistä on kiinnostunut, esimerkiksi sisustamisesta, sisustusblogeissakin on valtava määrä mistä edelleen valita. Nyt tulee vaan suorituspaineita tehdä aina vaan parempia juttuja! Eihän se ole monella muullakaan bloggaajalla ottanut kuin sen yhden käänteentekevän jutun, kuten "avokadopasta" ja kaikki kyselevät: missä se resepti on? Kuka se bloggaaja on? Olen äärimmäisen kiitollinen ja iloinen, vaikka tästä ei seuraisikaan sen kummempaa, mutta toki vaivihkaa unelmoin jonkinlaisesta mahdollisuudesta. Eihän sitä ikinä tiedä mitä juttu poikii :)

Monta vuotta onkin mennyt sillä tavalla että jos joku on kysynyt minulta kuulumisia, olen vastannut että ei sen kummempaa, normaalia arkea. Siis TODELLA normaalia arkea. Ihanaa vastata vihdoin että kuuluu edes jotain uutta ja mielenkiintoista. Ja upeaa saada edes jotain jota ensi vuodenvaihteessa muistella. Aika kuluu nimittäin niin nopeaan ja valuu sormiemme läpi kuukausiksi ja vuosiksi, ettei sitä edes huomaakaan. Kun uusi vuosi lähestyi, aloin myös ajattelemaan laajemmin mitä olen saavuttanut viime vuosien aikana, vastaus on: en mitään merkittävää. Kuulostaa älyttömältä. Tietenkin olen vaihtanut työpaikkaa, muuttanut, pysynyt terveenä jne.. joista olen kiitollinen, on ollut paljon kivoja pieniä onnistumisia. Mutta kaikki isot unelmani ja tavoitteeni ovat edelleen "to do listalla". Ihan kuin olisin 20 vuotias! Aikaa ei ole minullakaan jäljellä rajattomasti. Tulee mieleen se erään vakuutusyhtiön mainos viime syksyltä, jossa kerrottiin unelmista ja näytettiin kun mies katsoi hymyillen ja ihaillen ulos ikkunasta naista joka avasi oman kahvilan ja muistutettiin että välttämättä "se päivä", ei koskaan tule. Taisi mainostaa henkivakuutusta, mutta pointti on se että elämä pitää elää nyt! En todellakaan aio haaskata seuraavia vuosia eläen "harmaata arkea", vaan lähden tavoittelemaan niitä isompiakin unelmiani rohkeasti!

Yksi paniikki tuli lehtijutun valokuvauksesta! Oikea vaatekriisi. Onneksi löysin kivan Anna Fieldin "cold shoulder" -mekon Kierrätyskeskuksesta vain 7 eurolla :) Tuosta tulee varmasti lempimekkoni jonka tulen kuluttamaan puhki! Pääroolissa jutussa oli kuitenkin suihkuverhosta taannoin tekemäni taulu ja miten muutenkin säästän, sisustuksessa säästämisen lisäksi, mutta toki kun omalla nimellään ja naamallaan jutussa on, niin kyllähän sekin merkitsee millaisena muut minut näkevät...

Luvassa on pian jälleen lisää pihistely vinkkejä, koska lehtijutussa mainitsen erään tietyn elintarvikkeen, josta saa puoli-ilmaiseksi kaikenlaista hyvää syötävää, joten muun muassa siitä on tulossa muutama resepti ja paljon muuta! ;) Ruokaan menee iso osa ihmisen palkasta, joten siinä pystyy myös säästämään paljon. Tällaista siis luvassa pian, mutta tämä on toki edelleen nimenomaan sisustusblogi, vaikka tämä säästämis -aihe onkin nyt pinnalla.

Näillä ajatuksilla tähän vuoteen! Kukaan ei tule hakemaan sinua kotoasi, tarjoa menestystä hopeatarjottimella tai päästä sinua jonon ohi kun onnistumisia jaetaan. Se vaatii määrätietoista työtä, suunnittelua, budjetointia ja rohkeutta! "Jos ei veikkaa, ei voi voittaa". Aloitin säästämisen uudelle vuodelle myymällä turhaa tavaraa kotoani, olen saanut jo kasaan 70 euroa :) Tästä se lähtee!

Kiitos vierailusta blogissani ja onnea vuodelle 2020! Toteuta sinäkin unelmasi tänä vuonna 💗

Kun tyhjästä tuli luxusta

Vielä muutamia vuosia sitten oli hienoa mitä enemmän omisti. "Ai teillä on sellainenkin"!? " "Wau"! Aiotteko hankkia sen uuden punaisen Aalto maljakon joka tuli myyntiin eilen"? Tyypillistä keskustelua esimerkiksi 2000 -luvun alusta hiekkalaatikon reunalta, kun äidit keskustelivat sisustamisesta. Puhumattakaan kultaisesta 80 -luvusta, juppien kulta-ajasta, kuten Madonnakin lauloi olevansa.."Material Girl". Ihailtiin omistamista ja ostamista. Nyt sen sijaan monen perheen olohuone on lähes askeettisen tyhjä ja valkoinen. Poissa ovat kaikenlaiset koriste-esineet, runsaat röyhelöverhot ja riemunkirjavat taulut, isot kirjahyllyt ja muhkeat laiskanlinnat. Lasten lelut ovat jossain, piilossa..? Kodinkoneet ovat integroitu kaappien sisälle. Design by Lauri ohjelmassa erään perheen koko keittiö oli piilossa seinän sisällä. Edes kahvinkeitintä ei ollut näkyvillä!  Kuluttaminen on muuttunut ja sitä kautta koko sisustusala on käynyt viime vuosikymmenien aikana läpi ison muutoksen. Less is more.

Minimalismi on nostanut päätään vahvasti. Uskon että kun työelämä on monella hektistä ja jokapuolelta kuten netistä tulee paljon ärsykkeitä, kotiympäristö halutaan pitää mahdollisimman avarana, selkeänä ja puhtaana. Ei nimittäin ole myöskään aikaa pyyhkiä pölyjä niistä koriste-esineistä. Toki osa on ulkoistanut kodin siivouksenkin, mutta kuitenkin se asunnon "helppous" on asia joka tuo levollisen olon. Et kompastele tavaroihin, tai joudu etsimään pitkään missä joku esine on kun esineitä ei ole valtavaa määrää ja kaikille olemassa olevillekin on selkeä paikka ja tarkoitus.

Kun ennen ihasteltiin tavaraa, nyt ihastellaan avaraa tilaa ja järjestystä. Kirjakaupat ovat myyneet jo pitkään monenlaisia järjestely ja tavaran karsimisoppaita, Konmari kirjoja on nyt reilusti Kierrätyskeskuksessa, kun moni osti sen silloin kirjan ilmestyttyä, luki.. ja KONMARITTI SEN! :D Katsoin erään toisen bloggaajan haastattelua viime syksynä, jossa hän veti auki aterinlaatikon keittiössä, esitellen että hänellä on jopa haarukat ja veitset samansuuntaisesti aseteltuna riviin ja kaikki on tip top ojennuksessa. No, mitä tuohon nyt sanoisi, en edes pyri tuohon. Mitä väliä sillä edes on, eihän kukaan niihin laatikoihin yleensä sisälle näe? Ja jos jotkut vieraat vaikka näkevätkin lusikkaa etsiessään, se ei taatusti ole asia jota he pitävät maailman tärkeimpänä. Mutta järjestys on yksi asia jota ihminen voi hallita. Vaikka koko muu maailma kaatuu, niin minun lusikkani ovat prkl järjestyksessä! ;)

Mistä tilan ja järjestyksen ihannointi sitten kertoo? Minun tulkintani on se että kyse on laajemmasta elämänhallinnan ihannoinnista. Kun hallitset tavaraa, eikä tavara sinua, siinä on tavoiteltavaa, se antaa kuvan tarkasta ja siististä ihmisestä jolla on homma hanskassa. Moni vuokraa jopa vuokravaraston saadakseen ylimääräiset tavarat pois asunnosta ja enemmän tilaa. Myös Kierrätyskeskukset pursuavat roinaa ja Facebookin ilmaisryhmissä on miltei joka päivä niin hyvää ( liiankin hyvää ) tavaraa annettavana, että tuntuu tosiaan että kaikilla on jo liikaa kaikkea. Kun monella asunto on tupaten täynnä, kuva asunnosta jossa on avaraa ja valoisaa, saa aikaan miltei kateutta. "Miten pidät asuntosi noin siistinä"? En puhu nyt itsestäni, kyllä meillä tavaraa on, mutta näin keskusteluja seuranneena. Miten helppoa, ei tarvitse edes ostaa mitään ja sinulla on ihana koti! Nauttikaamme tästä vallitsevasta trendistä! Tietenkin on tiloja jotka puhuvat puolestaan ja ovat jo itsessään arkkitehtuurisesti vaikuttavia, jolloin niiden somistamiseen ei tarvita paljoa huonekaluja. Jokainen voi kuitenkin saada vähän sitä ihanaa avaruutta vain järjestelemällä tavaransa uudelleen ja etenkin luopumalla niistä joita ei välttämättä tarvitse.

Miten itse olen ratkaissut asian? Ostamalla monikäyttöisiä esineitä. Olen esimerkiksi vetänyt koko tämän syksyn ja talven tähän saakka samoilla kengillä, jotka ovat olleet ihan verrattomat näillä kosteilla ja lämpimillä keleillä. Ostin nimittäin jo loppukesästä mustat matalavartiset kuminilkkurit jotka ovat ihan nätitkin, kun niissä on sivuilla venykkeet ja takana ylhäällä lenkki, kauempaa katsottuna kukaan ei tajua että ne ovat kumisaappaat! Näyttävät nahkanilkkureilta. Kun laittaa lämpimät pohjalliset, niillä pärjää hyvin muutamassa pakkas asteessakin. Ja eteinen on avara kun ei ole montaa kenkäparia erikseen joka kelille! Myös esimerkiksi teräskulho on hyvä esimerkki monikäyttöisestä esineestä. Käy leivontaan, hedelmille, popcornille, chipseille, vaikka lihapullataikinan sekoittamiseen, eli sama esine käy vaikka mihin! Jääpaloja ja kuohuviini sinne, niin sinulla on cooleri uudenvuoden juhliin!

Teräskulho, Ikea: 3,99€...

Oikeastaan aika hienoa että ylenpalttinen kuluttaminen ja suoranainen tuhlaus on mennyt pois muodista ja kierrätys on in. Vähentää paineita varsinkin vähävaraisemmilta ihmisiltä, kun enää ei automaattisesti edes pidä yrittää haalia kaikkia uutuuksia ja kalleimpia vehkeitä. On ihan ok, että ei juokse kaikkien uusien trendien perässä. Tuntuu että niin moni käy kirppiksillä ja Kierrätyskeskuksissa, että hyvät löydöt ovat jopa harvassa, kun niin moni on samojen tavaroiden perässä :) Kohta varmaankin jokapaikka pursuaa tämän joulun hittilahjoja, painohulavanteita! Olin jo ostaa sellaisen itselleni lahjaksi, mutta tajusin monen tekevän samoin, joten päätin jättää hankinnan suosiolla ensi vuoden alkuun, jolloin saan sen käytettynä edullisesti! ;)

Meillä on vielä joulukoristeet ja kuusi esillä, ajattelin ottaa ne pois ensi viikonloppuna. Niiden pois ottaminen on aina yhtä ihanaa kuin esille laittaminenkin.. voi sitä tilan ja avaruuden tuntua! Tämä vuosi onkin ihan lopuillaan, mutta toisin kuin muut, en tee minkäänlaista muistelu -postausta vuodesta 2019, vaan katson eteenpäin! Tämä vuosi ei ollut minulle muutenkaan mitenkään erityisen hyvä, mutta olen ottanut varaslähdön ensi vuoteen, tiedän nimittäin jo erään upean jutun tapahtuvan heti tammikuussa ja kerron seuraavassa jutussani mitä tämä tarkoittaa. Malttakaa vielä hetki! ;)

Ihanaa vuodenvaihdetta...! t. Kristiina

Ideoita kodin jouluun 2019

En oikein osannut päättää teenkö jutun joulukattauksesta jonka aion tänä jouluna toteuttaa, uudesta ideasta torttujen leipomiseen, vai meidän joulusisustuksesta, joten pistin kaikki nippuun! ;) Tässä postauksessa on muutamalla sanalla ja sitäkin runsaammilla kuvilla kaikenlaista ideaa, toivottavasti saat jotakin kivaa inspiraatiota 💗 vaikka joulu on jo ovella nämä ovat onneksi nopeita toteuttaa..

Jouluasetelman koristeet: 0€!!

Kaunis asetelma syntyy luonnonmateriaaleista, kävyistä, havuista ja muista oksista. Lemppareitani ovat harmaalepän pienet kävyt, jotka olen tässä maalannut valkoisella spray maalilla. Mukana on myös joulunpunaisia marjaoksia. Keskellä metallivatia on selkeä ja väritön Kastehelmi -tuikku, kynttilänvalo ja luonnon elementit on se juttu, muuta väriä en tähän enää kaipaa.. keep it simple!

Joulutortuista on monenlaista versiota, luumutaskuja, vihreäkuulatorttuja, nutellatorttuja jne.. mutta tällä kertaa leivoin enkeleitä, joihin tulee herkullista valkosuklaarahkaa ja haluamaasi hilloa. Minä käytin Lidlin omena - kaneli hilloa. Kauniita ja helppo tehdä, sekä vaihtelua perus torttuihin :)

ENKELITORTUT

I normaalinkokoinen pkt ( 0,500kg ) torttutaikinalevyjä
1 prk vaniljarahkaa ( 0,200kg )
50g valkosuklaata
100g jotain paistonkestävää marmeladia
kananmunaa voiteluun

Leikkaa levyt samalla tavalla kuin normaalisti torttuja leivottaessa

Nosta kaksi sakaraa sivuilta ylös, niin että enkelille muodostuu hame

Laita keskelle äsken käännettyjen sakaroiden päälle reilu nokare rahkaa johon on sekoitettu valkosuklaarouhetta

Laita pään kohdalle valitsemasi marmeladi. Käännä ylimmät sakarat alas enkelin hiuksiksi.

Paista kuten normaalit tortutkin. Eli 225 astetta n.10 - 15 minuuttia. HUOM!! Aika on hyvin uunikohtainen, joten ole tarkkana etteivät pala!

Hyvä jouluinen vaihtoehto torttuihin on myös Valion luumu-kanelirahka, jota löytyy nyt kaupoista.

Meidän kuusi on valkoinen kestokuusi, johon en ole vielä kyllästynyt vaikka meillä on ollut se jo viisi vuotta. Sen somistus on hopean ja lilan sävyinen. Tai itseasiassa tuo väri on enemmän punertava kuin lila, olisikohan oikea sävy aniliinin punainen..? Oikea kuusi olisi tietenkin paras mitä voi olla, mutta viljellyt kuuset joita kuusikauppiaat myyvät eivät tuoksu miltään, joten en ole halunnut pistää rahaa sellaiseen. Kyllä kuusen pitää tuoksua pihkalle ja metsälle! Uusia koristeita vältän ostamasta, siis YRITÄN VÄLTTÄÄ... mutta kuinka taas kävikään, ostin Tokmannilta nämä hopeiset tähdet kun ne oli niin kauniita ja edullisia.

Toinen joulutavara heräteostos on tämä tuikkukippo, jonka ostin tänään Fida kirpputorilta ohikulkumatkalla. Se on niin herttainen ja suorastaan henkii vanhaa aikaa, se oli vaan pakko ostaa, varsinkin kun hinta oli lähes ilmainen: 0,30€!

Kattaus on hyvin klassinen, valkoinen pöytäliina, tarpeeksi isot, myös valkoiset lautaset joihin mahtuu monenlaista ruokaa, sekä perus viinilasit. Hauska idea on tässä joulunpunaisten lautasliinojen muotoilu, joista tein taittelemalla tonttulakit, kulkusen virkaa toimittaa kullanvärinen pyöreä konvehti... Punainen väri toistuu kivasti keskellä olevan kynttiläasetelman marjoissa. Ei liikaa punaista, mutta pieni ripaus. Kyllähän se on niin jouluinen väri että vaan vähän niinkuin "kuuluu asiaan".

Taustalla näkyvä hopeajalkainen joulukynttelikkö on vanha ostos, minulla on ollut se yli 15 vuotta! Sensijaan upea korkea tarjoiluvati jossa on myös hopean värinen jalka, on löytö lasiroskiksesta: 0€!!

Ainakin Sellon Citymarketista Espoosta saa ostettua noita Lindhin konvehteja irtomyynnistä, jolloin ei tarvitse ostaa koko pakkausta, ne ovat nimittäin aika kalliita, vaikka ihanaa suklaata ovatkin. Toinen pyöreä kullanvärinen joka soveltuu hyvin "kulkuseksi", on Ferrero Rocher. En vain pidä niistä, joten siksi jätin ne suosiolla kauppaan :)

Ihanaa joulua, katsotaanko palaanko vielä tänne joulun aikana, vai onko seuraava postaus ulkona vasta uutena ja upeana vuonna 2020..! Kiitos kaikille lukijoille jotka ovat viime aikoina löytäneet blogini.. ja tietenkin suurkiitos vakiolukijoilleni ja ystäville jotka seuraavat tätä kautta minun sisustus hössötyksiäni ja muita kuulumisiani 💗 Loppuun pitkästä aikaa hauska juttu.. vaikka ei tämäkään niin kamalan hauska ole, mutta..

Kuuntelen töissä radio Nostalgiaa, ne soittavat ihan parasta musiikkia, varsinkin keskipäivässä Arttu Harkki. Vanhaa rokkia ja muita svengaavia helmiä. Olen laittanut ennenkin toiveen jostain biisistä, joten kun mieleeni tuli Bruce Springsteenin "Human Touch", laitoin viestin menemään juuri ennen lähetyksen alkua. Oli kiire, niinkuin töissä monesti on, joten loppuun laitoin terv. Kristiina. Painoin jo lähetä nappulaa kunnes huomasin että automaattinen tekstinkorjaus oli "korjannut" sanan terv muotoon tervetuloa! Eli laitoin että toivon ihmiskosketusta ja tervetuloa! 😅 Eikä siinä mitään mutta olin vielä edellisenä viikonloppuna kehunut häntä kovasti eräässä keskustelussa, kuinka hän soittaa parasta musiikkia ja ääni on niin miellyttävän kuuloinen, ei puhu roskaa vaan on asiallinen jne.. No, hän soitti toivomani biisin, mutta onneksi ei puhunut mitään hassusta tekstin päätteestä, ja vastannut että "sori en nyt kyllä pääse" :)