Kokoelma kasvaa

Kahvipurkkini eivät ole pitkään aikaan saaneet uusia kavereita, mutta tällä viikolla sain hankittua kaksi vanhaa purkkia joita minulla ei vielä ollut. Vakiopaikkani josta olen niitä löytänyt, ei tuottanut pettymystä tälläkään kertaa! Nimittäin itsepalvelukirppis Akseli Mankkaalla, Espoossa. Se on muutenkin hyvä paikka, ostin myös uuden näköiset mustat nahkasomisteiset tosi "coolit" housut, vain 2,50€ ja neuletakin 2 eurolla. Hinta taso on siis edullinen, ja tavara hyvää. Myymälän perällä olevat pöydät ovat ilmeisesti hiljaisempia, koska joissakin on lappu -80%, joka on jo naurettavan halpa! Koko myymälä on silti aina täynnä, tyhjiä pöytiä ei juuri ole. Työpäivän jälkeen kirppiksellä kiertely on kuin terapiaa, mieli tyhjenee huolista ja murheista kun keskittyy tavaroihin ja katselee vapaasti mitä vastaan sattuu tulemaan. Jutun juju on juuri se, ettei tiedä mitä löytää! Ongelma on vaan nyt tilanpuute. Purkit eivät enää mahdu vitriiniin jossa ne ovat tähän saakka majailleet...

Tässä ei ole läheskään kaikki!

Oli vähän vaikea löytää tietoa purkeista, varsinkin tästä Stockmannin purkista, mutta sen sain selville että se on vuodelta 1978. Kuvituksen suunnittelija lukee purkin kyljessä: taiteilija Ilse Ackermann. Purkki on tosi iloinen ja värikäs, se kuvaa elämänmenoa Helsingin keskustan Stockmannin ympäristössä, jopa kolmen sepän patsas näkyy purkin sivulla! Kunto oli loistava, ja hinta: 1,80€! Pari pöytää edempänä tätä samaa purkkia joku yritti myydä kympillä, arvatkaapa vain kumman ostin! Täytyy vähän tietää mitkä purkit ovat harvinaisia ja mitkä eivät niinkään, jotkut purkit ovat nimittäin roimasti ylihintaisia. Tosin näitähän ei enää kaupassa myydä, niin siinä mielessä ne ovat arvokkaita jo ainutlaatuisuutensa vuoksi, historiallisessa mielessä.

Toinen löytöni on vanhempaa kaliiberia, ja siksi vielä parempi löytö! Keskon Costa Rica purkkeja on useammanlaisia, ja osa uudempaa, osa vanhempaa, mutta minun ostamani on 60 -luvun puolivälistä. Tämäkin on loistavakuntoinen ja hinta oli 5,50€. Kansikin on tallella, mikä on hyvä, koska viime kesänä alkoi jo ärsyttää kun mm. Vermon kirppiksellä oli paljon vanhoja purkkeja, mutta ilman kansia! Ja siitä huolimatta myyjät yrittivät pyytää 10-20 euroa kappaleelta!

Välillä mietin miksi oikein ostelen näitä, mikä oikein on tavoitteeni? Koska lopetan keräilyn, kun tila loppuu, vai kun saan sen jonkun "maagisen rajan" täyteen.. mitä minulla ei oikeastaan edes ole. En aio yrittää saada mitään Suomen suurinta kokoelmaa, niin monilla muilla on jo kaikki purkit mitä lähestulkoon on jäljellä ja kunnossa, että menisi vuosia ja tuhansia euroja ennenkuin pääsisin edes samaan. Mutta aina kun pelastan vanhan kahvipurkin tunnen että teen oman osuuteni Suomen historian säilyttämisessä, ja saan ikäänkuin palan menneisyyttä, jota ei enää ole olemassa. Purkit ovat niin nostalgisia ja herttaisia. Ja pitäähän sitä ihmisellä jotain paheita olla... :) Ainakin haluaisin kokoelmaani myös isoja kahvipurkkeja joita minulla ei ole vielä yhtään, ja tietenkin kaikki kunnolla esille arvoiseensa paikkaan. Jospa tulevaisuudessa saisin asunnon missä olisi näillekin tilaa!

Huomasin että aamulla tuli tänään jo valoisaa vähän aiemmin kuin vielä pari päivää sitten, muutenkin Tammikuu on mennyt niin vauhdilla ettei perässä meinaa pysyä! Ikävää on se että flunssa meinaa tulla parahiksi viikonlopuksi. Ja maanantaina olen tietenkin taas ihan iskussa, ahkera työntekijä kun olen! Täytyy yrittää nyt levätä ja nauttia lämmintä juomaa, ja illalla minua piristää yksi lempiohjelmistani telkkarissa The Voice of Finland.