Mihin persoonallisuus ja värit ovat kadonneet sisustamisesta?

Haluan kirjoittaa nyt aiheesta, joka ainakin itseäni on alkanut jo ärsyttää Blogeja ja Facebook ryhmiä seuranneena. Nimittäin kuvat kodeista, tuunausprojekteista, askarteluista ja kirppis"löydöistä", ovat kuin toistensa kopioita! Harvoin näkee jotain joukosta poikkeavaa, tai ajattelee, ihana erilainen idea! Ei voi olla mahdollista että kaikkien lempivärit ovat ihan samat: valkoinen, harmaa ja musta! Harvoin näkee enää kuvia värikkäistä kodeista, tai esim. perinteisistä puun värisistä huonekaluista, kun kaikki pitää vetää heti kalkkimaalilla valkoiseksi. Tietysti tyylit kopiodaan monesti mm. ulkomaalaisten sisustuslehtien sivuilta, ja suuntaus on ollut samankaltainen jo pitkään. Vai eivätkö Suomalaiset osaa, tai uskalla käyttää värejä? En tarkoita että oranssi sohva tai vihreä kirjahylly olisi minunkaan unelmani, mutta esimerkiksi punainen hyllykkö olisi tosi makea Coca Cola tavaroideni alustaksi :)

Väriä voi tuoda asuntoon esimerkiksi asetelman kautta kuten tässä, muuttamatta pysyviä pintoja tai koko huonetta..

Myös kaikki kuviot ja printit ovat kadoksissa, varsinkin kukkakuviot vaikuttavat olevan out. Muistan jo teini-ikäisenä ihastelleeni Helsingin reissulla Esplanadin ikkunassa Laura Ashleyn tuotteita, tyynyjä, tapetteja ja pöytälamppuja, nyt tuntuu että kukaan ei ihaile tuota herkkää ja romanttista tyyliä enää.... tosin Laura Ashleyn nettisivut tutkineena totesin että eipä siellä paljon kukkakuosia ja vaaleanpunaista olekaan, vaan hekin ovat siirtyneet samaan neutraaliin ja värittömään aikakauteen.

Laura Ashley, in vai out..?

Toissapäivänä oli Hidasta Elämää ( Facebook ryhmän ) sivulla sisustustoimittaja Elina Jaakkolan Blogipostaus samasta aiheesta, värit ovat kadonneet niin ihmisten vaatteista kuin sisustuksestakin. Näin pimeänä kaamosaikana värejä voisi hänen mukaansa käyttää enemmän tuomaan energiaa ja iloisuutta. Olen samaa mieltä! Pitäisi hankkia joku ihanan pirteä sitruunan keltainen tai vaikka vihreä esine, ei koko huushollia täydy tehdä sirkusteltaksi, mutta pienikin väripilkku piristää! Tässä pirteät tuolit ja lamppu...

Luulisi että bongasin idean hänen jutustaan ja matkin sitä, mutta tämä juttu on ihan oma "purkautumiseni" ja oli osittain jo kirjoitettu, kun hän julkaisi tuon tekstin. Ajattelin vain että onpa hassu sattuma, joku muukin on pohtinut samoja juttuja ihan samaan aikaan! Kun osaa yhditellä värejä ja tyylejä, lopputulos voi olla silti tyylikäs ja rauhallinen. Seuraavassa kuvassa värikäs matto kokoaa istuinryhmän nätiksi kokonaisuudeksi, ja sitä seuraavassa on taas boheemi mutta lämminhenkinen olohuone, jossa ainakin minä viihtyisin! ( Kuva on muuten outo, aivan kuin se olisi otettu Big Benin kellotornin sisältä...) mutta siellä tuskin kukaan asuu, joku samankaltainen paikka tämä on :O

Julkisissa tiloissa värien käyttö on usein rohkeampaa. Tässä baaritiskin taakse toteutettu tehosteseinä:

Sitten toiseen aiheeseen jonka olen huomannut viime aikoina, tavaroiden merkkitietoisuus ja arvostus on noussut mielestäni jopa liian suuriin korkeuksiin. Kaiken pitää olla Arabiaa, Iittalaa tai Riviera Maisonia ollakseen "minkään arvoisia". Tietysti laatu on ymmärrettävä asia, että astia kestää pesukoneessa, ei naarmuunnu, ym, mutta entä tunnearvo, ilo uudesta ihanasta esineestä vaikka se on ollut edullinen, eikä ole "aito"?! Huutokauppakeisarikin katsoo ostotilanteessa usein pöytää ja toteaa, "pari Arabian kannua ja loput onkin romua...." Kuten kerroin aiemmin, Iittalan Taika -sarjakin valmistetaan Thaimaassa, että se siitä Suomalaisuudesta..mikä nyt sitten on kellekin romua.

Tämän "merkkihysterian" olen huomannut myös nettikirppiksillä, sekä muilla kirppiksillä, tavallinen tavara ei tahdo mennä kaupaksi millään hinnalla. Roskalava ryhmissä annetaan ilmaiseksi ihan hyvää tavaraa, kun ihmiset vaan haluaa uutta eivätkä saa myytyä vanhoja edes halvalla. Ihmettelen tätä koska kuitenkin olemme edelleen taantumassa ja ihmisiä on paljon työttömänä. Vielä muutama vuosi sitten kaikenlainen tavara liikkui paremmin. Niin kai se on että ne joilla on varaa ostaa merkkitavaraa eivät katso hintaa, ja todella vähävaraiset taas suosivat roskalava ryhmiä. Olen siis väliinputoaja kun yritän myydä käytettyä, siistiä ja kivaa, mutta ei merkkitavaraa. Luulisi kelpaavan monelle, mutta ei.
Pitäisi antaa ilmaiseksi..!? Ei käy, olen kuitenkin maksanut niistä. Tavaraa on vain liikaa... siis sitä tavallista tavaraa. Virossa ei paljoa kirpputoreja edes ole, olen järkeillyt sen niin että kun siellä on pienet palkat, kaikki käytetään niin loppuun ettei myyntiin enää liikene tavaraa, ja ns. uusrikkaat taas eivät voisi kirpputoreista vähempää välittää, eiväthän he tarvitse niistä tulevia roposia mihinkään.

Ehkä tämä juttu avarsi vähän mieltä ja muistikuvia siitä että värejäkin on olemassa ja niitä saa ja kannattaa käyttää, eikä aina ajatella niin mustavalkoisesti! Hah, sainhan pienen vitsinkin tähän loppuun :)