Uusi sohvapöytä, panosta vai pihistä?

Päätin hankkia meille uuden sohvapöydän, koska totesin Liatorp pöydän olevan kuitenkin kooltaan liian iso olohuoneeseemme, vaikka se muuten ihana olikin. Ja olihan vaihtoon muitakin syitä. Pöydässä oli terävät kulmat joihin satutin vähän väliä jalkojani, lisäksi se näytti tyhjänä hölmöltä, laatikoissa olisi koko ajan pitänyt pitää jotain tavaraa. Hassua että samasta syystä aikoinaan halusin pöydän, kun on niin kiva että voi tavaraa sinne esille :D Mutta koska olen muutenkin pyrkinyt kohti puhtaampaa ja minimalistisempaa tyyliä, en halua että jokapaikka on koko ajan rojua täynnä. Vähän säälitti myydä, kun tein kuitenkin työtä pöydän maalaamisen ja muokkaamisen suhteen, mutta aikansa kutakin. Sain pöydästä saman hinnan jonka itse maksoin, 40 euroa. Sain siis omani takaisin, jos työlle ja maalille ei laske hintaa. Maalia olen käyttänyt kuitenkin myös lukuisiin muihin tuunauksiin.

Uusi pöytä ei tietenkään ole "uusi", vaan löytö Tori.fi sivustolta :) Maksoi vain 20 euroa! Ja tämän malliset pyöreät sohvapöydät ovat nyt todella in, vertailun vuoksi esimerkiksi Finnish Design Shop myy hyvin saman tyylistä Hakolan Round pöytää hintaan: 399€. Myös Elloksella saman tyylinen pöytä maksaa jopa 519 euroa!! Huh..huh.. Eli kannattaa miettiä mistä sisustus tavaransa hankkii, pihistääkö vai panostaako. Mutta pöydätkin ovat käyttötavaraa jotka kuluvat, joten jos haluat vain tietyn tyylin, sisustamalla kierrättämällä ja kirppiksiä hyödyntämällä voi säästää valtavia summia. Minulle oli ihan selvä asia että etsin uutta pöytää kierrätettynä. Tein siis taas loistavan löydön :)

Hakolan "Round" -sohvapöytä: 399€!

Eikö olekin huomattava yhdennäköisyys?!? Ainoa ero on se että minun pöytäni maksoi monta sataa euroa vähemmän ja sain silti saman tyylin. Hankin pöydän päälle teräs tarjottimen Kierrätyskeskuksesta. Vaikka se oli sieltä, se oli ihan uusi ja käyttämätön, Stockmannin etiketti oli vielä paikallaan! Vain 4€. Tähän kokoan vain ne esineet joita haluan pitää esillä, kuten tuoksukynttilä ja maljakko jossa on vaihtuva kukkakimppu. Tällä kertaa laitoin siihen huonetuoksun sekä rauhoittavia pyöreitä ja kauniita kiviä. Vihreä esine on uusin ilmainen sisustuslöytöni. Pentikin murr murr kynttilänjalka oli nimittäin Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolla, täysin virheetön ja ehjä! :)

Kynttilänjalka Pentik, ilmainen löytö: 0€! 

Ajattelin myös jo seuraavaa muuttoa, koska se Liatorp painoi kuin synti, tämän kannan yksin. Ja tämä menee ihan henkilöauton kyytiin. Älkää kysykö koska se seuraava muutto on, en tiedä, enkä tiedä mihin, mutta tiedän sen että tämä asunto on kallis, enkä aio asua täällä lopun ikääni! Näin korkea vuokra ei edistä säästämistavoitteitani ja unelmaa omasta talosta millään lailla. Mutta kaikki aikanaan....

Olen jo siirtynyt sisustuksessa kepeämpään kevät tyyliin, olisin halunnut ostaa tulppaaneja, mutta eipä Lidlissä ollut niitä, ainakaan näin sunnuntaina. Odotan innolla mitä kevät tuo tullessaan, tässä vuodessa on jotain ihanaa uutta energiaa. Niinhän sanotaan että ihmisen elämä menee sellaisissa "sykleissä". Jälkeenpäin sitten muistelee että "se oli sitä aikaa". Aurinko paistoi pitkästä aikaa tänään ja kyllähän se piristää kovasti! Ja kuvat blogiin onnistuvat taas paremmin. Kotivinkin juttu ei ole vielä ilmestynyt, en tiedä tarkkaa julkaisu aikataulua. Voi olla että menee jopa helmikuun puoleen väliin. Odotetaan ja jännätään ;)

Hauska juttu tulee tässä. Katsottiin tyttären kanssa Espoon vuokra-asuntojen hakukaavakkeita ja hän ihmetteli miten ne on niin vanhanaikaisia, kun piti valita naimaton, naimisissa, leski ym.. Ja totesi "miksi ei voi olla vaan että sinkku"? :D Totta.. kas kun vaihtoehdoissa ei ole piika, renki ja nunna!! Hah..haa.. Kannatan tuota naimattoman vaihtamista sinkku vaihtoehdoksi :) 💗

Oikein ihanaa aurinkoisen sunnuntain jatkoa kaikille ja hyvää alkavaa viikkoa! t. Kristiina

Uusi vuosi ja uusia tuulia!

Tämä vuosi alkoi osaltani heti rytinällä, positiivisella sellaisella, pääsin nimittäin Kotivinkki lehden haastatteluun! Juttuni koskee säästämistä ja on pian kaikissa lehtipisteissä sekä verkkolehdessä :) En ole toki ainoa henkilö ketä siihen on haastateltu, vaan säästämistä ja sijoittamista käsitellään siinä kolmelta kantilta: talousasiantuntijan, minun ja erään perheen joka on myös ottanut käyttöön uusia keinoja säästääkseen lisää rahaa. Minuun otettiin yhteyttä lehdestä, enkä ollut heti suinpäin suostumassa, vaan pohdin asiaa yön yli, tyttäreni vain sanoi että jos en tee tätä, se saattaa olla asia jota kadun jälkikäteen. Ja kuten usein, hän oli nytkin oikeassa, tiedän että olisin moittinut itseäni myös siitä että haaskasin tällaisen "once in a lifetime" mahdollisuuden. En vain ole koskaan halunnut julkisuuteen, en sitten ollenkaan. Ja kun lukee miten julmasti ihmiset kirjoittavat kaikkialla netissä toisistaan ja varsinkin julkisuuden henkilöistä, en haluaisi niiden keskustelujen kohteeksi. Osa haluaa tahallaan käsittää väärin kaikki mitä sanot ja osa tekee rivien välistä päätelmiä jotka eivät pidä paikkaansa. Sitten on kateellisia ja katkeria ihmisiä jne..niin, kaikkia ei voi mitenkään miellyttää. Kaiken lisäksi ihmiset ovat erilaisia, mikä sopii minulle, ei sovi välttämättä jollekin toiselle. Oli tosi haastavaa yrittää sanoa mitä haluaa, ilman että se tulee lehteen "väärin". Onneksi sain nähdä jutun luonnoksen etukäteen ja korjasimmekin pari kohtaa jotka olisivat muuten kuulostaneet hassuilta. Mutta lehdessä ollaan, olen oma itseni, meni syteen tai saveen! ;)

Mikä parasta, näin pienelle harrastelijabloggaajalle on valtava etu saada blogini noin suuren uuden yleisön tietouteen! Kun aloin ajatella asiaa enemmän niin tajusin että lehtiähän luetaan vaikka missä! Kampaamoissa, hammaslääkärin vastaanotolla, kaikissa kirjastoissa, jne..jne.. :o Suomessa riittää blogeja, mutta lukijat eivät niitä välttämättä löydä niitä koskaan mistään, pitää ihan erikseen etsiä ja silti vaikka tietäisi mistä on kiinnostunut, esimerkiksi sisustamisesta, sisustusblogeissakin on valtava määrä mistä edelleen valita. Nyt tulee vaan suorituspaineita tehdä aina vaan parempia juttuja! Eihän se ole monella muullakaan bloggaajalla ottanut kuin sen yhden käänteentekevän jutun, kuten "avokadopasta" ja kaikki kyselevät: missä se resepti on? Kuka se bloggaaja on? Olen äärimmäisen kiitollinen ja iloinen, vaikka tästä ei seuraisikaan sen kummempaa, mutta toki vaivihkaa unelmoin jonkinlaisesta mahdollisuudesta. Eihän sitä ikinä tiedä mitä juttu poikii :)

Monta vuotta onkin mennyt sillä tavalla että jos joku on kysynyt minulta kuulumisia, olen vastannut että ei sen kummempaa, normaalia arkea. Siis TODELLA normaalia arkea. Ihanaa vastata vihdoin että kuuluu edes jotain uutta ja mielenkiintoista. Ja upeaa saada edes jotain jota ensi vuodenvaihteessa muistella. Aika kuluu nimittäin niin nopeaan ja valuu sormiemme läpi kuukausiksi ja vuosiksi, ettei sitä edes huomaakaan. Kun uusi vuosi lähestyi, aloin myös ajattelemaan laajemmin mitä olen saavuttanut viime vuosien aikana, vastaus on: en mitään merkittävää. Kuulostaa älyttömältä. Tietenkin olen vaihtanut työpaikkaa, muuttanut, pysynyt terveenä jne.. joista olen kiitollinen, on ollut paljon kivoja pieniä onnistumisia. Mutta kaikki isot unelmani ja tavoitteeni ovat edelleen "to do listalla". Ihan kuin olisin 20 vuotias! Aikaa ei ole minullakaan jäljellä rajattomasti. Tulee mieleen se erään vakuutusyhtiön mainos viime syksyltä, jossa kerrottiin unelmista ja näytettiin kun mies katsoi hymyillen ja ihaillen ulos ikkunasta naista joka avasi oman kahvilan ja muistutettiin että välttämättä "se päivä", ei koskaan tule. Taisi mainostaa henkivakuutusta, mutta pointti on se että elämä pitää elää nyt! En todellakaan aio haaskata seuraavia vuosia eläen "harmaata arkea", vaan lähden tavoittelemaan niitä isompiakin unelmiani rohkeasti!

Yksi paniikki tuli lehtijutun valokuvauksesta! Oikea vaatekriisi. Onneksi löysin kivan Anna Fieldin "cold shoulder" -mekon Kierrätyskeskuksesta vain 7 eurolla :) Tuosta tulee varmasti lempimekkoni jonka tulen kuluttamaan puhki! Pääroolissa jutussa oli kuitenkin suihkuverhosta taannoin tekemäni taulu ja miten muutenkin säästän, sisustuksessa säästämisen lisäksi, mutta toki kun omalla nimellään ja naamallaan jutussa on, niin kyllähän sekin merkitsee millaisena muut minut näkevät...

Luvassa on pian jälleen lisää pihistely vinkkejä, koska lehtijutussa mainitsen erään tietyn elintarvikkeen, josta saa puoli-ilmaiseksi kaikenlaista hyvää syötävää, joten muun muassa siitä on tulossa muutama resepti ja paljon muuta! ;) Ruokaan menee iso osa ihmisen palkasta, joten siinä pystyy myös säästämään paljon. Tällaista siis luvassa pian, mutta tämä on toki edelleen nimenomaan sisustusblogi, vaikka tämä säästämis -aihe onkin nyt pinnalla.

Näillä ajatuksilla tähän vuoteen! Kukaan ei tule hakemaan sinua kotoasi, tarjoa menestystä hopeatarjottimella tai päästä sinua jonon ohi kun onnistumisia jaetaan. Se vaatii määrätietoista työtä, suunnittelua, budjetointia ja rohkeutta! "Jos ei veikkaa, ei voi voittaa". Aloitin säästämisen uudelle vuodelle myymällä turhaa tavaraa kotoani, olen saanut jo kasaan 70 euroa :) Tästä se lähtee!

Kiitos vierailusta blogissani ja onnea vuodelle 2020! Toteuta sinäkin unelmasi tänä vuonna 💗

Kun tyhjästä tuli luxusta

Vielä muutamia vuosia sitten oli hienoa mitä enemmän omisti. "Ai teillä on sellainenkin"!? " "Wau"! Aiotteko hankkia sen uuden punaisen Aalto maljakon joka tuli myyntiin eilen"? Tyypillistä keskustelua esimerkiksi 2000 -luvun alusta hiekkalaatikon reunalta, kun äidit keskustelivat sisustamisesta. Puhumattakaan kultaisesta 80 -luvusta, juppien kulta-ajasta, kuten Madonnakin lauloi olevansa.."Material Girl". Ihailtiin omistamista ja ostamista. Nyt sen sijaan monen perheen olohuone on lähes askeettisen tyhjä ja valkoinen. Poissa ovat kaikenlaiset koriste-esineet, runsaat röyhelöverhot ja riemunkirjavat taulut, isot kirjahyllyt ja muhkeat laiskanlinnat. Lasten lelut ovat jossain, piilossa..? Kodinkoneet ovat integroitu kaappien sisälle. Design by Lauri ohjelmassa erään perheen koko keittiö oli piilossa seinän sisällä. Edes kahvinkeitintä ei ollut näkyvillä!  Kuluttaminen on muuttunut ja sitä kautta koko sisustusala on käynyt viime vuosikymmenien aikana läpi ison muutoksen. Less is more.

Minimalismi on nostanut päätään vahvasti. Uskon että kun työelämä on monella hektistä ja jokapuolelta kuten netistä tulee paljon ärsykkeitä, kotiympäristö halutaan pitää mahdollisimman avarana, selkeänä ja puhtaana. Ei nimittäin ole myöskään aikaa pyyhkiä pölyjä niistä koriste-esineistä. Toki osa on ulkoistanut kodin siivouksenkin, mutta kuitenkin se asunnon "helppous" on asia joka tuo levollisen olon. Et kompastele tavaroihin, tai joudu etsimään pitkään missä joku esine on kun esineitä ei ole valtavaa määrää ja kaikille olemassa olevillekin on selkeä paikka ja tarkoitus.

Kun ennen ihasteltiin tavaraa, nyt ihastellaan avaraa tilaa ja järjestystä. Kirjakaupat ovat myyneet jo pitkään monenlaisia järjestely ja tavaran karsimisoppaita, Konmari kirjoja on nyt reilusti Kierrätyskeskuksessa, kun moni osti sen silloin kirjan ilmestyttyä, luki.. ja KONMARITTI SEN! :D Katsoin erään toisen bloggaajan haastattelua viime syksynä, jossa hän veti auki aterinlaatikon keittiössä, esitellen että hänellä on jopa haarukat ja veitset samansuuntaisesti aseteltuna riviin ja kaikki on tip top ojennuksessa. No, mitä tuohon nyt sanoisi, en edes pyri tuohon. Mitä väliä sillä edes on, eihän kukaan niihin laatikoihin yleensä sisälle näe? Ja jos jotkut vieraat vaikka näkevätkin lusikkaa etsiessään, se ei taatusti ole asia jota he pitävät maailman tärkeimpänä. Mutta järjestys on yksi asia jota ihminen voi hallita. Vaikka koko muu maailma kaatuu, niin minun lusikkani ovat prkl järjestyksessä! ;)

Mistä tilan ja järjestyksen ihannointi sitten kertoo? Minun tulkintani on se että kyse on laajemmasta elämänhallinnan ihannoinnista. Kun hallitset tavaraa, eikä tavara sinua, siinä on tavoiteltavaa, se antaa kuvan tarkasta ja siististä ihmisestä jolla on homma hanskassa. Moni vuokraa jopa vuokravaraston saadakseen ylimääräiset tavarat pois asunnosta ja enemmän tilaa. Myös Kierrätyskeskukset pursuavat roinaa ja Facebookin ilmaisryhmissä on miltei joka päivä niin hyvää ( liiankin hyvää ) tavaraa annettavana, että tuntuu tosiaan että kaikilla on jo liikaa kaikkea. Kun monella asunto on tupaten täynnä, kuva asunnosta jossa on avaraa ja valoisaa, saa aikaan miltei kateutta. "Miten pidät asuntosi noin siistinä"? En puhu nyt itsestäni, kyllä meillä tavaraa on, mutta näin keskusteluja seuranneena. Miten helppoa, ei tarvitse edes ostaa mitään ja sinulla on ihana koti! Nauttikaamme tästä vallitsevasta trendistä! Tietenkin on tiloja jotka puhuvat puolestaan ja ovat jo itsessään arkkitehtuurisesti vaikuttavia, jolloin niiden somistamiseen ei tarvita paljoa huonekaluja. Jokainen voi kuitenkin saada vähän sitä ihanaa avaruutta vain järjestelemällä tavaransa uudelleen ja etenkin luopumalla niistä joita ei välttämättä tarvitse.

Miten itse olen ratkaissut asian? Ostamalla monikäyttöisiä esineitä. Olen esimerkiksi vetänyt koko tämän syksyn ja talven tähän saakka samoilla kengillä, jotka ovat olleet ihan verrattomat näillä kosteilla ja lämpimillä keleillä. Ostin nimittäin jo loppukesästä mustat matalavartiset kuminilkkurit jotka ovat ihan nätitkin, kun niissä on sivuilla venykkeet ja takana ylhäällä lenkki, kauempaa katsottuna kukaan ei tajua että ne ovat kumisaappaat! Näyttävät nahkanilkkureilta. Kun laittaa lämpimät pohjalliset, niillä pärjää hyvin muutamassa pakkas asteessakin. Ja eteinen on avara kun ei ole montaa kenkäparia erikseen joka kelille! Myös esimerkiksi teräskulho on hyvä esimerkki monikäyttöisestä esineestä. Käy leivontaan, hedelmille, popcornille, chipseille, vaikka lihapullataikinan sekoittamiseen, eli sama esine käy vaikka mihin! Jääpaloja ja kuohuviini sinne, niin sinulla on cooleri uudenvuoden juhliin!

Teräskulho, Ikea: 3,99€...

Oikeastaan aika hienoa että ylenpalttinen kuluttaminen ja suoranainen tuhlaus on mennyt pois muodista ja kierrätys on in. Vähentää paineita varsinkin vähävaraisemmilta ihmisiltä, kun enää ei automaattisesti edes pidä yrittää haalia kaikkia uutuuksia ja kalleimpia vehkeitä. On ihan ok, että ei juokse kaikkien uusien trendien perässä. Tuntuu että niin moni käy kirppiksillä ja Kierrätyskeskuksissa, että hyvät löydöt ovat jopa harvassa, kun niin moni on samojen tavaroiden perässä :) Kohta varmaankin jokapaikka pursuaa tämän joulun hittilahjoja, painohulavanteita! Olin jo ostaa sellaisen itselleni lahjaksi, mutta tajusin monen tekevän samoin, joten päätin jättää hankinnan suosiolla ensi vuoden alkuun, jolloin saan sen käytettynä edullisesti! ;)

Meillä on vielä joulukoristeet ja kuusi esillä, ajattelin ottaa ne pois ensi viikonloppuna. Niiden pois ottaminen on aina yhtä ihanaa kuin esille laittaminenkin.. voi sitä tilan ja avaruuden tuntua! Tämä vuosi onkin ihan lopuillaan, mutta toisin kuin muut, en tee minkäänlaista muistelu -postausta vuodesta 2019, vaan katson eteenpäin! Tämä vuosi ei ollut minulle muutenkaan mitenkään erityisen hyvä, mutta olen ottanut varaslähdön ensi vuoteen, tiedän nimittäin jo erään upean jutun tapahtuvan heti tammikuussa ja kerron seuraavassa jutussani mitä tämä tarkoittaa. Malttakaa vielä hetki! ;)

Ihanaa vuodenvaihdetta...! t. Kristiina