Pientä piristystä ja DIY -idea

Vaikka en tarvitse nyt mitään suuria sisustushankintoja, ja pikku krääsää haluan välttää hankkimasta, pakkohan se on jotain piristystä laittaa kun päivätkin pitenevät vauhdilla! Eli kotiin tullessa on melkein vielä valoisaa, ja pystyy nauttimaan myös siitä miltä esineet näyttävät luonnonvalossa. Tein asetelman johon laitoin ensimmäistä kertaa esille Ellokselta ostamani messinkisen lehden, kivan postikortin kehyksiin ja jo aiemmin kirppikseltä hankkineeni valkoisen ruusukynttilän. Tuo lehti on niin upea, ei uskoisi että se ei maksanut paljoa! Olen nimennyt sen "auton avain lautaseksi", eli jos saan jossain vaiheessa taas oman auton, tuohon lehdelle on ihana laittaa sen virta-avain kotiin tullessa :) Löytyy helposti kun se on aina kunniapaikalla. Toistaiseksi ei ole kuin avaimenperä..

Ruusu on myös niin nätti että sitä ei raaski polttaa! Taustalla näkyvä pikku enkeli on myös vanha kirppislöytö. Laitoin somisteeksi vielä helminauhani, joita ei ole liiemmin tullut pidettyä kaulassa. Sisustusvinkki tämäkin, helmet sopivat kivasti asetelmiin. Onkohan niidenkin aika mennyt ohi? Niitä ei juuri näe kuin vanhoilla rouvilla. Tätä pitäisi kysyä joltain muotibloggarilta..

Wc on myös paikka jonne ei osteta koko ajan uutta mattoa tai suihkuverhoa, mutta edullisemminkin saa jotain kivaa, jos käyttää mielikuvitustaan ja malttaa nähdä vähän vaivaa! Siitä seuraavassa...

DIY - pyyhenipsut:

Materiaalia piisaa, tein nimittäin Pilttipurkin kannesta pyyhenipsun, helppoa! Maalasin sen ensin valkoiseksi spray -maalilla, sitten vain taakse juuttinarusta pätkä, jonka alaosaan verhonipsu. Kiinnitin narun ns, jeesusteipillä, ja liimasin siihen päälle vielä pyöreän kangaspalan, jotta pidike ei ole ruma jos se kääntyy vahingossa naulakossa toisinpäin. Teksti on kirjoitettu vaan mustalla vedenpitävällä tussilla, koska en löytänyt valmiita tarroja jotka olisivat sopineet tarkoitukseen. Tuo "jeesusteippi" on niin vahvaa että pitäis pysyä, jollei pyyhkeessä ihan roikkumalla roiku!

Siinäpä pieni bisnesidea jollekin kotiäidille jolle näitä purkin kansia kertyy koko ajan vinot pinot. Pyytämällä vaikka 2€ / kpl, ne eivät ole kalliita, ja moni voisi ostaakin. Myymällä vaikka 10 kpl hupsista, saakin äkkiä 20 euroa lisätienestiä!

Ostin myös Jyskistä halvalla ( tai sanotaanko että puoli ilmaiseksi ), pari harmaata käsipyyhettä. Ne maksoivat tarjouksessa vain 1€ / kpl! Tuunasin ne ompelemalla niihin vähän pitsiä :)

Eli aika maalaisromanttisia oli nyt nämä minun juttuni, tuo postikortti on muuten Suomalaisesta Kirjakaupasta. Sopi niin hyvin yhteen ruusukynttilän kanssa, että tuli mielestäni nätti kokonaisuus.
Nyt nauttimaan ihanasta perjantai illasta, paras hetki kun viikonloppu on vasta edessä, ja telkkarista tulee hyvää ohjelmaa, voi syödä hyvin ja käydä saunassa! Onkohan toista näin "koti-ihmistä" kuin minä..? :) Hyvää viikonloppua kaikille!

Less is more

Nautin joka vuosi siitä kun saan laittaa joulukoristeet esille, mutta vielä enemmän nautin siitä kun saan ottaa ne pois! Ei tarvita mitään Konmari oppeja tajuamaan että liika on liikaa. Ei ikäänkuin tiedä mihin katsoa, kun joka pöydänkulma, seinä ja jopa ikkunat roikkuvat täynnä tavaraa! Muistan miten aina teini-ikäisenä kirjoituspöydälle kerääntyi kaikenmaailman rojua, kumeja, kyniä, monisteita, joskus juomalaseja tai astioita kun oli syönyt jotain. Cd -levyjä, Suosikki lehtiä, hiuspampuloita ja harja, varsinainen sekamelska! Silloin tuntui ettei opinnotkaan oikein sujuneet, mutta kun siivosin pöydän ja laitoin tavarat järjestykseen, ajatuskin kirkastui! Sama siivouksen ja tavaran karsimisen tarve tulee yleensä aina joulun jälkeen, ja muutenkin keväällä.

Iltasanomissa oli vähän aikaa sitten juttu tavaroista jotka ovat tyystin kadonneet Suomalaisista kodeista. Minäkin tulin vihdoin siihen tulokseen että hävitän itsekin yhden listalla olleista tavaroista. Nimittäin cd -levytelineen. Kuuntelen musiikkia kyllä joka päivä, mutta yleensä radiosta tai Spotyfista. On minulla vielä cd-levyjäkin, mutta vain muutama, ja ne voin säilyttää kirjahyllyssä tai jossain laatikossa, en tarvitse siihen isoa, tilaa vievää  ja painavaa telinettä. Mietin kyllä voisiko telineestä tuunata jotain, mutta en keksinyt mitään. Eli vaikka yleensä pyrin kierrättämään, totesin että tuon vien nyt kyllä ihan vain metallinkeräyslaatikkoon. On ihana saada tilaa ja avaruutta tilalle! Hassua että ihminen nauttii tyhjyydestä, jonka saa pyytämättäkin. Tarkoitan että tuossa asiassa rikas ja köyhä ovat ihan yhtä "varakkaita"..!

Kävin läpi myös vaatteitani, astioita ja kirjoja. Osaa niistä aion yrittää myydä nettikirppiksellä, mutta voi olla että jäävät käsiin, ihan sama mitä pyytää. Vaikka pyytäisin 0,50€ / kpl, ketään ei kiinnosta, mutta auta armias jos laitat ilmaiseksi jakoon, heti on pitkä jono! Sekin on muuten ok, kun tavarani ei ole mitään kallista merkkikamaa, mutta en halua vieraita ihmisiä meille kuikuilemaan, kaiken lisäksi ihmiset ovat välillä ihan mahdottomia veivaajia: "käykö huomenna, sanon ok" vähän ajan päästä: "käykö sittenkin ylihuomenna" "tulen sittenkin aamupäivällä eikä iltapäivällä... ja lopulta: "en otakaan sitä"..saat itsellesi ongelmia tavarasta josta et saa edes yhtään rahaa! Siksi perinteinen kirppari on paras, tavara on edessäsi, ota tai jätä. On kiva kun näkee nyt selkeästi mitä kaapissa on...

Tällä hetkellä minulla ei ole mitään hinkua hankkia uusia sisustus tavaroita, ainoa oikeasti uusittava esine olisi olohuoneen matto. Mutta ei sekään pakollinen ole, parketti on vaan niin kova, kylmä ja liukas ilman mattoa, että edellistäkään ei viitsi hävittää jollei ole uutta tilalle. En ole varma minkälaiseen päädyn, koska olin ajatellut alunperin hankkia Ikean musta-valkokuviollisen maton, mutta aloin miettiä että ehkä se on liian hallitseva voimakkaine kuvioineen, ja menee tietenkin pois muodista juuri kun saan sen lattialle! Se sopisi kyllä meidän mustaan nahkasohvaan..

Peräänkuulutin väriä ennen joulua, joten ruokapöydälle laitoin turkoosit tabletit ja kynttilän. Piristää kyllä vaihteeksi! Syksy meni mielestäni tosi nopeasti, ja niin näyttää alkavan mennä tämä kevätkin. Koska rakastan kesää, se on hyvä juttu! Muutamia kivoja etappeja on tässä keväänkin varrella vielä, mm. venemessut, ja pääsiäisen pieni "loma" töistä.

Sisustaminen ammatiksi?

Tätä varmasti on edes joskus miettinyt moni kauniita esineitä ja sisustamista rakastava. Miksi en tee tästä ammattia? Minäkin olen siinä vaiheessa elämääni ja uraani, että jos aikoo vaihtaa alaa, se täytyy tehdä viimeistään nyt. Valitettavasti työnsaanti hankaloituu kovasti nykyisin jo 40 ikävuoden jälkeen, ( mitä en käsitä ollenkaan ), että olisi aika pistää töpinäksi. Mielestäni yli 40 -vuotiailla on jo upea määrä monipuolista työkokemusta ja elämänkokemusta, lapset ovat jo isoja, tai päätös olla hankkimatta lapsia on vahvistunut. He ovat mitä luotettavimpia työntekijöitä, ja vielä sitä sukupolvea, jotka eivät jää kotiin jokaisesta vatsanpurusta ja päänsärystä. Anteeksi nyt vaan nuoriso... ;)

Niin, jos nyt siis vaihtaisin alaa, haluaisin sisustuksen pariin. Mutta mikä minun ammatti nimikkeeni tulisi sitten olemaan, se taas onkin hankalampi juttu! Olen huono matematiikassa, ja sisustus-suunnittelijoiden pitää kuitenkin laskea pinta aloja, materiaalien riittävyyttä, painavuutta, tilavuuksia, ym.voisin kuvitella? Menisikö harrastuksesta maku, kun mukaan tulisi laskemista ja suunnittelua, aikatauluja, esim.julkisten tilojen suunnittelussa, kuolisiko luovuuteni ja spontaani ilo oivalluksista?

No, sitten on tutkinto, joka on sisustaja-verhoilija nimellä. Sekään ei oikein käy, koska en ole niin näppärä käsistäni, enkä kiinnostunut huonekalujen verhoilusta tai historiasta. Sitten on stylisti, mutta niitä kouluttaa vain yksi yksityinen koulu Helsingissä, Helsinki Design School, ja opinnot joutuu maksamaan täysin itse. Tutkinnon suorittaminen maksaa tuhansia. Ja olisiko heille töitä? En tiedä edes muita stylisteja kuin Teuvo Loman. Kaikissa isoissa ammattikouluissa on myös Artesaani linjat, joista voi valita käsityön, viher-rakentamisen, metalli -tai puutyön. Erittäin kiehtova olisi myös sisustustoimittajan työ. Tykkään kirjoittaa muuten,  ja ottaa selvää asioista, mutta en ole nopea siinä, en osaa kymmensormijärjestelmää, ja en myöskään ole niin sosisaalinen, että kokisin oloni kotoisaksi jatkuvasti uusia vieraita ihmisiä tavatessani ja heitä haastatellessani. Lisäksi pitäisi osata valokuvata! Vaikka en mielestäni ihan kehno olekaan...

Paras vaihtoehto jonka koulutuksen osalta löysin, on HEO Helsingin Kalliossa. Siellä voi avoimessa yliopistossa opiskella sisustussuunnittelua. Tutkinto kestää vuoden verran. Ei maksa tuhansia, ja opintoihin voi hakea Kelan tukia. Opiskelija saa maksuttoman aterian myös joka päivä. Lisäksi opiskelu tapahtuu iltaisin eli onnistuisi jotenkin työn ohella, jos jaksaa... :) Mutta työtähän tuo ei takaa, moni on opiskellut avoimessa yliopistossa vaikka mitä, ja siitä on jäänyt lähinnä vain merkintä papereihin, että olet opiskellut..onpa hienoa, mutta that`s it.

Eli vaikuttaa että minulle ei loydy sopivaa ammattia sisustuksen parista, ainakaan enää tämän ikäisenä. Muotoilija ja designeri ovat aloja, joissa vaaditaan todellista taiteen lahjaa, usein tuo ammatti kulkee suvuittain, Sen verran olen taiteilija sukua, että äitini puolelta olemme sukua taidemaalari Pekka Haloselle.

Törmäsin sattumalta tällaiseen työpaikkaan, joka kuulostaa kyllä aika epämääräiseltä, Asuntostailaaja Forenomille:

https://duunitori.fi/tyopaikat/tyo/barona-asuntostailaaja-espoo-sbsar-3162243

Varsinainen sillisalaatti! Yhden työntekijän pitäisi olla siivooja, valokuvaaja, huoltomies, markkinointi ihminen, sisustaja, kalustaja ja stailaaja! Palkkaa ei kerrota, mutta se menee tietysti sen siivoojan taulukon mukaan... Ei tarvita kokemusta, innokkuus riittää, joka tietenkin houkuttelee, jos tätä kautta avautuisi ovi sisustusmaailmaan, mutta kyllä luulen että tuon työpaikan yhteydessä ei saisi käyttää sanaa "stailaaja", jos kyse on lähinnä siivoojan työstä. Haku päättyy 13.1.2017, eli jos kiinnostaa, ottakaa yhteyttä. Itse en aio ottaa. Olen tyytyväinen tämän hetkiseen työhöni! :)

Ainahan sitä voi silti unelmoida! Ainoa järkevä ratkaisu olisi yhdistää nykyinen ammattini ja sisustus, ja avata kahvila, jonka yhteydessä olisi pieni sisustus ja lahjatavarapuoti. Pääpaino ja varsinainen elinkeinoni olisi se kahvilatoiminta, mutta jos joku ostaisi samalla kotiin mukaan vaikka kynttilän, servettejä ja lyhdyn, ne olisivat lisätuloa. Koska en haluaisi ( eikä olisi varaa ) maksaa vuokraa liikehuoneistosta, minun pitäisi asua jossain maatilalla tai kartanolla, jotta voisin harjoittaa liiketoimintaa omissa tiloissani. Ei taitaisi lyödä leiville tuokaan, talvella maaseutu on sitäpaitsi kuollut, kun nykyään meinaa olla jo kesälläkin! Eli kaikenhuipuksi sen maatilan tai kartanon tulisi sijaita vielä jotenkin "ihmisten ilmoilla", kuten Hyvinkäällä, Porvoossa tai vaikka Lohjalla.

Toivottavasti tuo linkki työhakemukseen toimii, kun en ole mikään It -asiantuntija... Tällaisia pohdintoja tällä kertaa. Luulen että vien Eurojackpotin perjantaiksi, jos vaikka kävisi niin että ei tarvitsisi tehdä töitä enää laisinkaan ja voisi toteuttaa unelmiaan ilman taloudellista painetta!