Translate

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Kulutan -onko kaikki tarpeellista?

Tämä postaus on alunperin julkaistu kaksi vuotta sitten, mutta on niin ajankohtainen, että haluan nostaa sen uudelleen esille. Pohdin tässä kuluttamista, ja mikä on ns. tunne shoppailua, tarpeen sijaan. Mietin itsekin että menisinkö Stockmannin Hulluille Päiville, mutta katsoin tarjouksia ja totesin etten tarvitse sieltä mitään. Tulin siihen tulokseen, että en mene. Kun kuuntelin ihmisten juttuja bussissa, kuulin tällaisia kommentteja: " Se on sellainen perinne", No pakkohan sinne on mennä" Miksi on, jos ei tarvitse mitään!? Ostamisen riemusta..? Kuluttamaan vapaa aikaa..? Ymmärrän vielä sen, jos samalla tapaa vaikka kaverinsa kahvilassa ja pääasia on vaihtaa kuulumiset ja ehkä ostaa jotain mukavaa samalla mukaan kotiin, mutta hampaat irvessä tavaroista taistelemista kyynärpää taktiikalla kuumassa kaupassa vain koska " muutkin tekee niin" en kyllä oikein käsitä. Kuluttaja -lehti teki juuri tutkimuksen, jossa todettiin, etteivät Hullujen Päivien tarjoukset ole juuri sen halvempia, suhteessa yleiseen hintatasoon. Ihmiset siis kuvittelevat vain että "nyt kannattaa ostaa". Nuo tavarat saattavat pian olla kierrätyksessä tai kirppiksellä, koska hetken huumassa ei tule sovitettua, mietittyä käykö esine edes kotiin, tai tarvitseeko sitä ylipäätään. Tottakai sieltä saattaa saada esim. lapselle laadukkaan ulkohaalarin edullisemmin kuin normaalisti, mutta mukaan tarttuu varmasti kaikkea muutakin roinaa, jota ei ollut suunnitellut välttämättä ostavansa. Ja edes kotoa ei tarvitse poistua kun voi ostaa netistä..


Suurin syy tähän postaukseen on dokumentti, Hehkulamppuhuijaus, The light bulb conspiracy, joka todella sai ajattelemaan miten meitä viedään kuin "pässiä narussa". Se tuliYle Teema kanavalta ja oli paras dokumentti jonka olen nähnyt pitkään aikaan! Ei ole kyllä valitettavasti enää YleAreenasta katsottavissa, mutta löytyy You Tubesta. Siinä kerrotaan mm. kuinka 20 -luvulla tehtiin kartelli, kuinka kauan hehkulamppu "saa toimia". Lisäksi ohjelmassa kerrottiin kuinka 50 -luvulla Amerikassa kulutus muuttui tarpeeseen ostamisesta huvi ostamiseen. Eli sitä ennen ei ostettu uusia kenkiä ennen kuin edelliset olivat rikki. Lisäksi pöyristyttävää oli että aluksi sukkahousut olivat olleet niin kestäviä, ettei naisten ollut tarvinnut ostaa uusia pitkään aikaan, josta syystä markkinointi koneisto antoi uskomattoman käskyn sukkahousutehtaille heikentää kuituja, jotta uusia sukkahousuja olisi ostettava useammin! Eli tavarat voisivat kestää paljon kauemmin kuin luulemme! En muista ihan kaikkea ohjelmasta, mutta myös ainakin tulostimiin asennetaan vielä tänäkin päivänä siruun tietty määrä tulostuskertoja, jonka täytyttyä ne hajoavat! Uskomatonta! Ja uuden ostaminen tulee tietenkin halvemmaksi kuin vanhan korjaaminen... Kannattaa ehdottomasti katsoa tuo dokumentti!



No minulla tietysti ostamisen rajoittaminen käy ihan luonnostaan, kun palkka ei ole päätä huimaava :) mutta on tietysti ihmisiä, jotka esimerkiksi työttömyyden vuoksi eivät voi ostaa mitään, ei edes kirpputorilta. Eräs aamu viime viikolla tuli työmatkalla radiosta Phil Collinsin hitti: Another day in Paradise, joka on minun kestosuosikkini karaokessa ;) Se pisti ajattelemaan niin että kyyneleet vain valuivat, kun kuuntelin sanoja. Joku voi olla koditon, mutta tavallisille ihmisille tämä on vain jälleen yksi päivä paratiisissa. Poikkeanko Hulluilla Päivillä vai en. Niinpä... joidenkin ei edes tarvitse harkita koko asiaa kun ei ole edes rahaa ruokaan... Tottakai jos on varaa, uusi paita piristää, ja on terveellisempi keino lohduttaa itseään rankan päivän jälkeen, kuin vaikka roskaruoka, alkoholi, tai tupakka. Omaa kulutustaan voi perustella, puolustella ja selitellä loputtomiin, mutta voisiko saman ilon saada jostain muusta, ostamatta uutta tavaraa..? Itse olen alkanut nauttia ihan mahdottomasti luonnosta, sen väreistä ja ilmiöistä, napsin kuvia työmatkalla ja ihailen ilmaisia "esityksiä", kuten sumua, ukkosia, upeita auringonlaskuja jne.. lisäksi käyn kyllä kirppiksillä, josta tehdyistä löydöistä voi olla iloinen, en ole ostanut uutta kaupasta, vaan olen jo toinen, ( tai ties kuinka mones ) joka saa nauttia samoista tavaroista ilman turhaa kuluttamista. Kävin Myyrmäkihallin kirppiksellä ja ostin kaksi tavaraa, jotka olivat todella mieleisiä. Olen etsiskellyt kivaa neuletakkia, ja löysin mustavalkoisen ihanan yhdestä pöydästä 2 eurolla! Sitten löysin sellaisen löydön jota olen etsinyt jo vuosia, nimittäin kuvan New Yorkin pilvenpiirtäjiä rakentaneista miehistä, sekin maksoi 2 euroa! Aivan ihana, historiallinen -ja huikea kuva! Ei ole paljon päätä huimannut näillä äijillä, siinä sitä vaan lepäillään töiden lomassa...huh! Näistä tuli tosi hyvä mieli, rahaa meni vain 4€ ja ostin vain mitä tarvitsin.



Tarkoitus ei ole moittia ketään Hulluilla Päivillä löytöjä tehneitä, tai kehua itseäni missään nimessä valveutuneeksi ja täydelliseksi kuluttajaksi, vaan herätellä ajatuksia, siitä miten helpoksi ostaminen on nykyään tehty mm. nettikauppojen ansiosta, ja minkälaisia paineita muoti, muut ihmiset ja markkinointi meille koko ajan asettaa. Muistan kun tyttäreni oli ekalla luokalla, ja heillä oli joulunäytelmä, jossa eräs poika sanoi repliikin "itsenäinen ajattelee omilla aivoillaan". Hän sanoi sen niin monotonisella äänellä, lukien suoraan paperista, katsomatta yleisöön, että tilanne oli ihan huvittava! Hän ei ajatellut omilla aivoillaan, vaan toisti vain valmiiksi kirjoitetun lauseen. Ujous ja jännityskin saattoi tietysti vaikuttaa. Varsinkin sisustuspuolella trendit vaihtuvat tiuhaan, ja jos joka kerta kun joku juttu nousee "pinnalle" ostaa sen, rahaa kyllä palaa, ja nurkat ovat pian täynnä kaikenlaista. Joka vuosi valitaan Vuoden turhake, sellainen on ollut mm. muovinen kananmunarasia, mikäköhän valitaan tämän vuoden turhakkeeksi..? Veikkaan valmiiksi kosteaa vessapaperia! Koitetaan muistaa:

                               "Ajattele omilla aivoillasi"










sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Syysasetelma

Minulla on syksyä kohtaan viha-rakkaus suhde! Tavallaan nautin arjen säännöllisestä rytmistä, sekä raikkaasta ilmasta ja luonnon värien iloittelusta. Mutta samaan hengenvetoon voin kyllä kertoa myös miten paljon vihaan pimeyttä ja kellon pirinää aamulla, kun on taas raahauduttava töihin, eikä voikaan enää elää vapaasti itselleen niinkuin kesälomalla. Velvollisuudet odottavat. Mutta jos nyt kuitenkin keskittyisimme niihin syksyn positiivisiin puoliin! Kaikki tv -ohjelmat ovat vihdoin ja viimein alkaneet, kesän uusintojen jälkeen. Ulkona sataa ja tuulee, miten ihanaa taas hautautua lämpimien vilttien alle, sytyttää kynttilä ja nauttia vaikka lasi punaviiniä. Jotenkin tekee myös mieli uudistaa kotia, vaikka keväällä tämä into on minulla vielä voimakkaampi. Ajattelin jakaa kanssanne muutamia oivalluksia, keksintöjä ja vinkkejäni liittyen kodin syys -ilmeen piristämiseen :)



VALAISTUS:

Kannattaa välttää kovaa loisteputkivaloa, ja muutenkin myös nauttia hämärästä, se on kaunista.
Pehmeä valo luo kodikkaan tunnelman, ja syksyllä valaistus onkin kaiken a ja o. Ostin Ikeasta ihanan pallon muotoisen valkoisen valaisimen. Siinä on vähän kukkakuviota, ja ensimmäisenä kun pääsen kotiin laitan siihen valon. Sillä pärjää sinne ilta seitsemään tai kahdeksaan, sitten onkin jo laitettava kattovalo. Knubbig valaisin Ikea, tarjouksessa: 1-31.10. -16 Ikea Family kortilla: 9,99€. Norm.12,99€. Kaikista ihanin ja romanttisin valontuoja on tietenkin takka, kellä sellainen on, nauttikaa ihmeessä!



SYYSASETELMAT:

Suosin paljon luonnon omia "sisustusmateriaaleja" ja viime aikoina on tuullut kovasti, joten maasta löytyy runsaasti oksia, käpyjä, kaarnaa ym. Tein syysesetelman kuparin väriselle tarjottimelle, jonka tuunasin viimeisimmässä jutussani. Havun vihreän tuikun sain ilmaiseksi Kierrätyskeskuksesta. Siitä inspiroituneena lähdin kävelylle etsimään kauniita oksia ja muuta materiaalia. Löysin kauniin oksan jossa on kiinni jäkälää, havunoksia, jotka sopivat hyvin lyhdyn väriin, ja käpyjä. Kivet ovat erikoisia! Ne löysin kesälomalla Kalajoen Hiekkasärkiltä. Niissä on ikäänkuin monta kivilajia samassa kivessä.





Mietin että tarvitseeko asetelma vielä "jotakin", mutta totesin että less is more. Muuten ei oikein tiedä mikä on se "juttu". Tärkeintä on valita esineitä ja asioita jotka ovat itselle tärkeitä, miellyttävät silmää ja joista tulee hyvä mieli. Kanervat ja Callunat ovat tietysti kauniita, mutta tässä tapauksessa halusin että asetelmani olisi ilmainen. Vaasi jossa oksa on, on vanha, se minulla on ollut kauan, joten en laske sitäkään nyt tähän. En kyllä edes muista paljonko se maksoi. Etsin oksaa jossa olisi ollut kiinni pieniä käpyjä tai tammenterhoja, mutta en löytänyt. Ja tammenterhot ovat sitäpaitsi jo miltei kaikki ehtineet tippuneet maahan. Arvasin että tuolle tarjottimelleni löytyy monenlaista käyttöä, tässä taas yksi! :)



ETEINEN:

Talviasusteet eivät aina ole kovin kauniita myttynä hattuhyllyllä tai jossain muovisessa laatikossa. Löysin Tokmannilta ihanan juuttikankaisen korin, jossa pipot ja huivit asuvat tyylillä! Kori 4,99€ Tokmannilta. Tätä voi tietenkin käyttää muuhunkin sitten kun tämä talvikausi taas joskus loppuu.
Tosi edullinen ja trendikäs. Tokmanni on mielestäni kehittynyt ja tsempannut viime aikoina huimasti sisustuspuolella. Lieneekö tullut uusia tavarantoimittajia, tai sisäänostajia..? Muutama vuosi sitten oli vain jotain kukkakuvioisia pussilakanoita ja muovisia tabletteja. Hyvä näin. Saa kivaa pikkurahalla!




Tietenkään ei voi unohtaa lämpöisiä huopia ja vilttejä, sekä sisustustyynyjä, mutta niitä minulla on niin paljon erilaisia etten katsonut tarpeelliseksi hankkia uusia nyt tänä syksynä. Lempparini on "Gant"  tyylinen, jossa on sininen pohja ja tähtiä, sen hankin viime keväänä juttuun: " Arvaa hinta!"


Mukavaa syksyn jatkoa, koetetaan myös nauttia tästä hämärästä vuodenajasta! Loppujen lopuksi se menee ohi aika nopeasti, talvi on minulle se puuduttavampi, kun odotan ja odotan niin kovasti sitä kevättä ja aina vaan tulee lisää lunta ja pakkasta eikä jaksaisi yhtään enää...!

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

What`s Arctic?

This is my first post in English for all my readers worldwide! I can see from statistics that my Blog is very well read in America as well as in France and Germany. The people who read my Blog in those countries can of course be Finns, who just live abroad, or travel a lot, but i hope that at least some of them are actually citizens of USA, Germany or France. All readers are very important and valuable to me anyway, so thank you so much for reading! And for me, and everybody in Finland this will be a good practise of  English, in case you have forgotten how to speak or read the language. I hope I wont be making much mistakes... So, I was thinking we could go a little bit deeper into Finnish culture and traditions. Everybody knows Santa Claus, Sauna, The Arctic Circle, and Nokia. Butt what else do we have here? What kind of people are Finns? How do we live here? What`s Arctic..? I will be looking at these questions from an Interior kind of view.

Finnish Interior Design

We have few very famous designers, that are known all over the world. I cant tell about all of them, but one of those is an architect Alvar Aalto. A man who designed houses, for example Finlandia house, that is located in Helsinki Töölönlahti, and a whole area Sunila in Kotka Finland. He has also created "Aalto vase" and many other glass art pieces. Alvar Aalto museum is in Jyväskylä Finland. I love everything that he has done! Here are pictures of the man and some of his designes...





Generally the most important export item of Finland has always been wood. We use wood in many ways, it`s sad, that these days people choose Ikea products instead of a handicraft, because a good well made furniture lasts for years, Like they say, from father to a son! Here are some pictures of my Finnish traditional  wood products. The birchbarkbasket i use for napkins, and the trivet is made out of the peaces of wood. These kind of handicrafts are often sold at the sunday market. But the same way that the good old furnitures are going to disappear, so is the skill to make these. Old people still know how to do them, but will they teach that to the young ones, and are they even interested to learn..?




So, what is it like to be a Finn and live in Finland? It takes guts! Most of the year it`s dark and cold in the morning when you wake up. Coffee and fast, then to work. People are also generally not very talkative, or open, so you really have to know someone, before they open up to you. But when you learn to know someone, they are very helpful and friendly. Family is very important, but not as much as it is in Italy for example. I am completely Finnish, but i have relatives in Australia, USA and Sweden. Sometimes i have wished that i would have some other blood in me as well, because i`m so blond, that if i don`t put make up to my eyebrows, they are almost invisible! Here is a picture of a Finnish candy, Sisu, that means the same as guts. It`s like a very strong licorice that freshen your mouth.


Im going to end this article in to the picture of Finnish northern lights that can be seen in Lapland, but also in the south at autumn. It was nice to write in English, i haven`t lost my skills! :)



          Welcome to Finland sometimes!