Kokoelma kasvaa

Kahvipurkkini eivät ole pitkään aikaan saaneet uusia kavereita, mutta tällä viikolla sain hankittua kaksi vanhaa purkkia joita minulla ei vielä ollut. Vakiopaikkani josta olen niitä löytänyt, ei tuottanut pettymystä tälläkään kertaa! Nimittäin itsepalvelukirppis Akseli Mankkaalla, Espoossa. Se on muutenkin hyvä paikka, ostin myös uuden näköiset mustat nahkasomisteiset tosi "coolit" housut, vain 2,50€ ja neuletakin 2 eurolla. Hinta taso on siis edullinen, ja tavara hyvää. Myymälän perällä olevat pöydät ovat ilmeisesti hiljaisempia, koska joissakin on lappu -80%, joka on jo naurettavan halpa! Koko myymälä on silti aina täynnä, tyhjiä pöytiä ei juuri ole. Työpäivän jälkeen kirppiksellä kiertely on kuin terapiaa, mieli tyhjenee huolista ja murheista kun keskittyy tavaroihin ja katselee vapaasti mitä vastaan sattuu tulemaan. Jutun juju on juuri se, ettei tiedä mitä löytää! Ongelma on vaan nyt tilanpuute. Purkit eivät enää mahdu vitriiniin jossa ne ovat tähän saakka majailleet...

Tässä ei ole läheskään kaikki!

Oli vähän vaikea löytää tietoa purkeista, varsinkin tästä Stockmannin purkista, mutta sen sain selville että se on vuodelta 1978. Kuvituksen suunnittelija lukee purkin kyljessä: taiteilija Ilse Ackermann. Purkki on tosi iloinen ja värikäs, se kuvaa elämänmenoa Helsingin keskustan Stockmannin ympäristössä, jopa kolmen sepän patsas näkyy purkin sivulla! Kunto oli loistava, ja hinta: 1,80€! Pari pöytää edempänä tätä samaa purkkia joku yritti myydä kympillä, arvatkaapa vain kumman ostin! Täytyy vähän tietää mitkä purkit ovat harvinaisia ja mitkä eivät niinkään, jotkut purkit ovat nimittäin roimasti ylihintaisia. Tosin näitähän ei enää kaupassa myydä, niin siinä mielessä ne ovat arvokkaita jo ainutlaatuisuutensa vuoksi, historiallisessa mielessä.

Toinen löytöni on vanhempaa kaliiberia, ja siksi vielä parempi löytö! Keskon Costa Rica purkkeja on useammanlaisia, ja osa uudempaa, osa vanhempaa, mutta minun ostamani on 60 -luvun puolivälistä. Tämäkin on loistavakuntoinen ja hinta oli 5,50€. Kansikin on tallella, mikä on hyvä, koska viime kesänä alkoi jo ärsyttää kun mm. Vermon kirppiksellä oli paljon vanhoja purkkeja, mutta ilman kansia! Ja siitä huolimatta myyjät yrittivät pyytää 10-20 euroa kappaleelta!

Välillä mietin miksi oikein ostelen näitä, mikä oikein on tavoitteeni? Koska lopetan keräilyn, kun tila loppuu, vai kun saan sen jonkun "maagisen rajan" täyteen.. mitä minulla ei oikeastaan edes ole. En aio yrittää saada mitään Suomen suurinta kokoelmaa, niin monilla muilla on jo kaikki purkit mitä lähestulkoon on jäljellä ja kunnossa, että menisi vuosia ja tuhansia euroja ennenkuin pääsisin edes samaan. Mutta aina kun pelastan vanhan kahvipurkin tunnen että teen oman osuuteni Suomen historian säilyttämisessä, ja saan ikäänkuin palan menneisyyttä, jota ei enää ole olemassa. Purkit ovat niin nostalgisia ja herttaisia. Ja pitäähän sitä ihmisellä jotain paheita olla... :) Ainakin haluaisin kokoelmaani myös isoja kahvipurkkeja joita minulla ei ole vielä yhtään, ja tietenkin kaikki kunnolla esille arvoiseensa paikkaan. Jospa tulevaisuudessa saisin asunnon missä olisi näillekin tilaa!

Huomasin että aamulla tuli tänään jo valoisaa vähän aiemmin kuin vielä pari päivää sitten, muutenkin Tammikuu on mennyt niin vauhdilla ettei perässä meinaa pysyä! Ikävää on se että flunssa meinaa tulla parahiksi viikonlopuksi. Ja maanantaina olen tietenkin taas ihan iskussa, ahkera työntekijä kun olen! Täytyy yrittää nyt levätä ja nauttia lämmintä juomaa, ja illalla minua piristää yksi lempiohjelmistani telkkarissa The Voice of Finland.

Pientä piristystä ja DIY -idea

Vaikka en tarvitse nyt mitään suuria sisustushankintoja, ja pikku krääsää haluan välttää hankkimasta, pakkohan se on jotain piristystä laittaa kun päivätkin pitenevät vauhdilla! Eli kotiin tullessa on melkein vielä valoisaa, ja pystyy nauttimaan myös siitä miltä esineet näyttävät luonnonvalossa. Tein asetelman johon laitoin ensimmäistä kertaa esille Ellokselta ostamani messinkisen lehden, kivan postikortin kehyksiin ja jo aiemmin kirppikseltä hankkineeni valkoisen ruusukynttilän. Tuo lehti on niin upea, ei uskoisi että se ei maksanut paljoa! Olen nimennyt sen "auton avain lautaseksi", eli jos saan jossain vaiheessa taas oman auton, tuohon lehdelle on ihana laittaa sen virta-avain kotiin tullessa :) Löytyy helposti kun se on aina kunniapaikalla. Toistaiseksi ei ole kuin avaimenperä..

Ruusu on myös niin nätti että sitä ei raaski polttaa! Taustalla näkyvä pikku enkeli on myös vanha kirppislöytö. Laitoin somisteeksi vielä helminauhani, joita ei ole liiemmin tullut pidettyä kaulassa. Sisustusvinkki tämäkin, helmet sopivat kivasti asetelmiin. Onkohan niidenkin aika mennyt ohi? Niitä ei juuri näe kuin vanhoilla rouvilla. Tätä pitäisi kysyä joltain muotibloggarilta..

Wc on myös paikka jonne ei osteta koko ajan uutta mattoa tai suihkuverhoa, mutta edullisemminkin saa jotain kivaa, jos käyttää mielikuvitustaan ja malttaa nähdä vähän vaivaa! Siitä seuraavassa...

DIY - pyyhenipsut:

Materiaalia piisaa, tein nimittäin Pilttipurkin kannesta pyyhenipsun, helppoa! Maalasin sen ensin valkoiseksi spray -maalilla, sitten vain taakse juuttinarusta pätkä, jonka alaosaan verhonipsu. Kiinnitin narun ns, jeesusteipillä, ja liimasin siihen päälle vielä pyöreän kangaspalan, jotta pidike ei ole ruma jos se kääntyy vahingossa naulakossa toisinpäin. Teksti on kirjoitettu vaan mustalla vedenpitävällä tussilla, koska en löytänyt valmiita tarroja jotka olisivat sopineet tarkoitukseen. Tuo "jeesusteippi" on niin vahvaa että pitäis pysyä, jollei pyyhkeessä ihan roikkumalla roiku!

Siinäpä pieni bisnesidea jollekin kotiäidille jolle näitä purkin kansia kertyy koko ajan vinot pinot. Pyytämällä vaikka 2€ / kpl, ne eivät ole kalliita, ja moni voisi ostaakin. Myymällä vaikka 10 kpl hupsista, saakin äkkiä 20 euroa lisätienestiä!

Ostin myös Jyskistä halvalla ( tai sanotaanko että puoli ilmaiseksi ), pari harmaata käsipyyhettä. Ne maksoivat tarjouksessa vain 1€ / kpl! Tuunasin ne ompelemalla niihin vähän pitsiä :)

Eli aika maalaisromanttisia oli nyt nämä minun juttuni, tuo postikortti on muuten Suomalaisesta Kirjakaupasta. Sopi niin hyvin yhteen ruusukynttilän kanssa, että tuli mielestäni nätti kokonaisuus.
Nyt nauttimaan ihanasta perjantai illasta, paras hetki kun viikonloppu on vasta edessä, ja telkkarista tulee hyvää ohjelmaa, voi syödä hyvin ja käydä saunassa! Onkohan toista näin "koti-ihmistä" kuin minä..? :) Hyvää viikonloppua kaikille!

Less is more

Nautin joka vuosi siitä kun saan laittaa joulukoristeet esille, mutta vielä enemmän nautin siitä kun saan ottaa ne pois! Ei tarvita mitään Konmari oppeja tajuamaan että liika on liikaa. Ei ikäänkuin tiedä mihin katsoa, kun joka pöydänkulma, seinä ja jopa ikkunat roikkuvat täynnä tavaraa! Muistan miten aina teini-ikäisenä kirjoituspöydälle kerääntyi kaikenmaailman rojua, kumeja, kyniä, monisteita, joskus juomalaseja tai astioita kun oli syönyt jotain. Cd -levyjä, Suosikki lehtiä, hiuspampuloita ja harja, varsinainen sekamelska! Silloin tuntui ettei opinnotkaan oikein sujuneet, mutta kun siivosin pöydän ja laitoin tavarat järjestykseen, ajatuskin kirkastui! Sama siivouksen ja tavaran karsimisen tarve tulee yleensä aina joulun jälkeen, ja muutenkin keväällä.

Iltasanomissa oli vähän aikaa sitten juttu tavaroista jotka ovat tyystin kadonneet Suomalaisista kodeista. Minäkin tulin vihdoin siihen tulokseen että hävitän itsekin yhden listalla olleista tavaroista. Nimittäin cd -levytelineen. Kuuntelen musiikkia kyllä joka päivä, mutta yleensä radiosta tai Spotyfista. On minulla vielä cd-levyjäkin, mutta vain muutama, ja ne voin säilyttää kirjahyllyssä tai jossain laatikossa, en tarvitse siihen isoa, tilaa vievää  ja painavaa telinettä. Mietin kyllä voisiko telineestä tuunata jotain, mutta en keksinyt mitään. Eli vaikka yleensä pyrin kierrättämään, totesin että tuon vien nyt kyllä ihan vain metallinkeräyslaatikkoon. On ihana saada tilaa ja avaruutta tilalle! Hassua että ihminen nauttii tyhjyydestä, jonka saa pyytämättäkin. Tarkoitan että tuossa asiassa rikas ja köyhä ovat ihan yhtä "varakkaita"..!

Kävin läpi myös vaatteitani, astioita ja kirjoja. Osaa niistä aion yrittää myydä nettikirppiksellä, mutta voi olla että jäävät käsiin, ihan sama mitä pyytää. Vaikka pyytäisin 0,50€ / kpl, ketään ei kiinnosta, mutta auta armias jos laitat ilmaiseksi jakoon, heti on pitkä jono! Sekin on muuten ok, kun tavarani ei ole mitään kallista merkkikamaa, mutta en halua vieraita ihmisiä meille kuikuilemaan, kaiken lisäksi ihmiset ovat välillä ihan mahdottomia veivaajia: "käykö huomenna, sanon ok" vähän ajan päästä: "käykö sittenkin ylihuomenna" "tulen sittenkin aamupäivällä eikä iltapäivällä... ja lopulta: "en otakaan sitä"..saat itsellesi ongelmia tavarasta josta et saa edes yhtään rahaa! Siksi perinteinen kirppari on paras, tavara on edessäsi, ota tai jätä. On kiva kun näkee nyt selkeästi mitä kaapissa on...

Tällä hetkellä minulla ei ole mitään hinkua hankkia uusia sisustus tavaroita, ainoa oikeasti uusittava esine olisi olohuoneen matto. Mutta ei sekään pakollinen ole, parketti on vaan niin kova, kylmä ja liukas ilman mattoa, että edellistäkään ei viitsi hävittää jollei ole uutta tilalle. En ole varma minkälaiseen päädyn, koska olin ajatellut alunperin hankkia Ikean musta-valkokuviollisen maton, mutta aloin miettiä että ehkä se on liian hallitseva voimakkaine kuvioineen, ja menee tietenkin pois muodista juuri kun saan sen lattialle! Se sopisi kyllä meidän mustaan nahkasohvaan..

Peräänkuulutin väriä ennen joulua, joten ruokapöydälle laitoin turkoosit tabletit ja kynttilän. Piristää kyllä vaihteeksi! Syksy meni mielestäni tosi nopeasti, ja niin näyttää alkavan mennä tämä kevätkin. Koska rakastan kesää, se on hyvä juttu! Muutamia kivoja etappeja on tässä keväänkin varrella vielä, mm. venemessut, ja pääsiäisen pieni "loma" töistä.