Ihmiset tyypillisesti haaveilevat erilaisista asioista, kuten lottovoitosta tai uudesta työpaikasta. Minä olen aina ollut kova haaveilemaan, ihan pienestä saakka! Unelmat toki muuttuvat iän myötä ja joskus nuoruuden unelma saattaakin elämänkokemuksen kautta osoittautua huonoksi ideaksi jota ei kannatakaan tavoitella lainkaan, tai sitten unelmansa saavuttaa vain ajan mittaan työtä tekemällä. Täytän ensi viikolla 40 -vuotta, josta syystä täytyy vähän miettiä missä mennään. Kun Matti Nykänen ja Olli Lindholmkin poistuivat keskuudestamme verrattain nuorena, se pistää ajattelemaan, ehdinkö koskaan toteuttaa omia unelmiani, vai jäävätkö ne vain ikuisiksi haaveiksi? Ja minkälaisen perinnön jätämme jälkipolville, en tarkoita tällä pelkästään rahaa, vaan myös muistoja. Miten muutimme maailmaa, mistä meidät muistetaan? Kuten Haloo Helsingin laulussa sanotaan: "jokainen tänne jonkun jäljen jättää". Menipäs synkäksi! Tämä postaus on kuitenkin positiivinen juttu, joka kertoo juuri niistä unelmista ja asioista joista haaveilen tällä hetkellä ja jotka haluaisin vielä
saavuttaa! :)
Oma talo tai asunto
Niin kauan kun asun vuokralla, en todella pääse toteuttamaan sisustushaaveitani ja omaa tyyliäni, koska juuri minkäänlaisia pysyviä muutoksia ei saa tehdä vuokra-asuntoon. Lisäksi täällä Espoossa vuokrat ovat aivan järkyttävän korkeita, eli maksan joka kuukausi ison summan rahaa, joka menee kuin vessanpöntöstä alas. En itse saa koskaan mitään pysyvää, missä ei ole mitään järkeä! Tyttärelleni ei jää näin ollen myöskään perintöä. Blogiinkin olisi paljon enemmän juttua, kun voisin näyttää teille vaihe vaiheelta miten talon tai asunnon remontti etenee. Ehkä kuitenkin mieluummin haluaisin omakotitalon, koska tykkään puuhailla kaikenlaista, niin omalla pihalla olisi oma lupa. Esimerkiksi nytkin minulla on idea "moodboardiin", eli ideatauluun, joka pitäisi maalata spray -maalilla, mietin että missäköhän sen teen, etten sotke joka paikkaa. Samoin puutarhan laitto, grillaus, auringon otto, saunominen ja yleensäkin kesä, ovat asioita joista nauttisin täysin siemauksin oman talon pihalla. Voisin myös helpommin pitää koiraa, joka on myös aina ollut yksi suurista haaveistani! Pitäisi vaan saada vähän enemmän säästöjä kasaan ja sitten kytätä hyvää ja edullista remonttikohdetta jostain pk -seudun liepeiltä, mutta mistäpä sitä pienituloinen säästääkään, suomessa ei ole helppo rikastua!
Auto
En unelmoi mistään Teslasta tai Maseratista, vaan ihan yleensä autosta. Enkä haluaisi autoa välttämättä jokapäiväiseen käyttöön, enkä talviajoon, ruuhkissa istumisessa ja ikkunoiden raaputtamisessa ei ole mitään hienoa, vaan lähinnä vapaa-ajan menojani varten. Olen kurkkua myöten täynnä bussien kanssa veivaamista ja sitä miten hankalaa on tiettyihin paikkoihin mennä ilman autoa. Esimerkiksi Espoon ja Vantaan välistä poikittaisliikennettä ei juuri ole, tai siis pitäisi mennä bussilla ja junalla ja vielä toisella bussilla... päästäkseen esimerkiksi eräälle kirppikselle. Ja millä sitten kuljettaisin vähänkin suuremmat ostokseni? Välillä myös Facebookin ryhmissä ja Tori.fi sivulla ihmiset antavat ilmaiseksi tosi hyviä huonekaluja, mutta enhän minä niitä voi ottaa kun ei ole auto millä hakea. Siksi haluaisinkin farmari mallin, tai jonkinlaisen citymaasturin johon mahtuu isompaakin tavaraa kun penkit kääntää nurin. Ja viimeisenä vaan ei vähäisempänä, rakastan ajamista kesällä, kun tuuli hulmuttaa hiuksia ja musiikki pauhaa! Autoissa on vapautta ja vauhdin huumaa :)
Sisustamisessa onnistuminen
Tällä tarkoitan lähinnä että vielä joskus lahjakkuuteni sillä saralla huomattaisiin. Voisin esimerkiksi auttaa yrittäjiä somistamaan uusia liiketiloja, tai tehdä keikkoja kiinteistövälitysfirmoille stailaajana. Ihan sivutyönä! En ole nimittäin lainkaan varma olisinko kuitenkaan onnellinen sisustussuunnittelijana, koska siinä työssä taas ei ole mitään selvää kaavaa, kaikki perustuu luovaan työhön, makuun ja mielipiteisiin. Palkka ja työkeikat eivät olisi varmoja, kaikki tekijät muuttuvat koko ajan, niin työpaikan sijainnista ja työn kestosta aina työtovereihin. En kestäisi sellaista epävarmuutta, inhoan muutenkin yllätyksiä! Olen siis tullut siihen tulokseen etten lähde opiskelemaan alaa, tai vaihda alaa, ellei sitten tule joku uusi lyhyempi koulutus sisustus stailaukseen, joka ei myöskään maksaisi omaisuuksia ja johon minulla olisi mahdollisuus päästä. Mutta tiedän että minulla on "silmää", joka minun kannattaisi hyödyntää jotenkin... eihän sitä koskaan tiedä :)
Osa näistä unelmista on suurimmalle osalle ihmisistä normaalia arkea. Kaikilla on autot ja asunnot ja he ihmettelevät varmasti miksi en toivo esimerkiksi että saisin matkustella. Minulle ne ovat asioita joita en vielä ole saavuttanut, mutta jotka ovat minulle paljon tärkeämpiä kuin vaikka matkustelu. En ole koskaan ollut sen perään. Oma koti kullan kallis! Toisaalta nämäkin ovat materialistisia unelmia. Jos puhutaan jostain ihan henkisistä ja aineettomista arvoista, tottakai toivon että saisin olla terve ja kaikki läheiseni pysyisivät terveenä ja eläisivät onnellisina ja iloisina pitkään. Toivon että tyttäreni löytäisi oman tiensä ja pärjäisi.
Mutta tosiasia on myös se että aika kuluu nopeaan, eikä kukaan meistä tiedä paljonko sitä kullakin on jäljellä, eli toimittava on myös silloin kun on vielä mahdollisuus. Ei sillä omalla pihalla tee enää mitään sitten kun on vanha ja raihnainen.
Mutta jos aloittaisi vähän pienemmässä mittakaavassa ja unelmoisi vaikka tulevasta kesästä nyt ensin.. :) Kaikki aikanaan! Eli tulossa on siis moodboard -diy juttu, jossa teen taulun mihin niitä unelmia voi ihan kirjaimellisesti laittaa esille.
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! t. Kristiina