Translate

maanantai 6. helmikuuta 2017

Pihistä vai panosta

Joskus kannattaa miettiä, onko kalliimman tuotteen ostamisessa järkeä, verrattuna samankaltaiseen edulliseen tuotteeseen. Varsinkin jos budjetti jonka voi / haluaa käyttää sisustamiseen on pieni.Toki jälleenmyyntiarvo on aina yksi kriteeri, sekä laatu. Mutta esimerkiksi kynttilä, jonka poltat pois alta aikayksikön, miksi sen pitäisi maksaa kymppejä? Siitä ei jää mitään jälleenmyytävää. Ettemme vaan kuitenkin maksaisi pelkästä brändistä? Viittaan tässä nyt mm. Yankee Candel -merkkiin, jotka ovat tosi kalliita. Tyttäreni taas avasi sanallisen arkkunsa ja valisti minua: " äiti, niissä on tosi ihania tuoksuja, ja niissä ne tuoksut kestää, halpiksista se tuoksu häviää...". No joo, totta toinen puoli, mutta tietenkin jos on varaa niitä ostaa, eihän silloin koko ongelmaa ole ;)

Päätin kuitenkin vertailla muutamaa tuotetta, ja puntaroida ihan avoimin mielin ja monelta kantilta, onko kallis oikeasti välttämättä parempi.

Panosta:

Yankee candle n. 34,90€ 

Pihistä:

H&M Home, tuoksukynttilä 2,99€

Kumpikin tuoksuu ja on lasipurkissa, kuten tiedätte kynttilät palavat aika äkkiä, ja ovat käyttötavaraa. Jos niitä tykkää poltella usein, myös kesä aikaan, Hennes&Mauritzin vaihtoehto ei ole huono. Hintaeroa on näillä on vaivaiset: 31,91 euroa! Sarjassa on myös muita ihania tuoksuja. Lisäksi kynttilä on ihan tyylikäs ulkonäöltään. Sitten toiseen esineeseen, josta minä en ainakaan haluaisi maksaa merkin takia omaisuuksia, nimittäin vesikarahvi. Niitäkin on monenhintaisia, tässä kalleimmasta päästä:

Panosta:


Karahvi Iittala essence 74,90€


Pihistä:


Karahvi IKEA Intagande 7,99€

Koska vesikannukin on ihan arkista käyttötavaraa, mielestäni Iittalan karahvin hinta on aika suolainen. Eli jälleen merkki maksaa. Kannut ovat monesti ohutta lasia, ja rikkoutuvat helposti, siksi en panostaisi tässä tapauksessa, vaan pihistäisin. Sitäpaitsi Ikean kannu on ihan kaunis muotoilultaan, pidän siitä oikeastaan enemmän kuin essence kannusta. Tuote on uutuus Ikean valikoimissa, ja kannua saa myös vaaleanpunaiseen sävytettynä. Hintaeroa: 66,91 euroa!

Eli saman tyylin voi luoda joko kalliilla tai huomattavasti edullisemmin! Seuraavaksi sohvapöytä, jossa valinnallaan voi säästää jopa huimat: 236,10 euroa!

Panosta:


Stockmann HAY kopenhague sohvapöytä 306€
Pihistä:


Hobby Hall Teo sohvapöytä 69,90€

Laadukkaat huonekalut säilyvät tietysti "isältä pojalle", mutta jos haluaa vain pienen sohvapöydän / apupöydän, eikä impulsiivisena ja uudistumishaluisena luonteena välttämättä usko ettei ikinä kyllästy siihen, trendi päivityksen olohuoneeseen saa siis huomattavasti halvemmallakin! Toki, Stockmannin pöydässä on tammea, ja HAY on nouseva merkki sisustuksessa, mutta kyllä tässäkin kääntyisin edullisemman puoleen. Se miellyttää taas silmääni enemmän kuin kallis. Miettikääpäs vaikka kotia johon ollaan hankkimassa koiranpentua, nuo jalat saisivat kyytiä nopeasti! Lisäksi me ihmisetkin onnistumme joskus naarmuttamaan tai muuten pilaamaan jonkun pinnan, ihan vahingossa, jolloin halvemman pöydän omistajan ei tarvitse surra niin paljon vahinkoa. Jyskistä saa samankaltaisia pikkupöytiä jopa 20 eurolla, eli tosi pienellä budjetillakin saa samankaltaisen tyylin.

Tässä oli muutama poiminta ja esimerkki tuotteista, joissa laatu ei aina korvaa hintaa, juuri käyttötavaroissa tulen usein siihen tulokseen. Tavarat kuluvat jokatapauksessa, ja muoti muuttuu. Muita tavaroita joista en maksaisi liikaa, vaan ostaisin halvemman suosiolla, on mm:

Tabletit ja kaitaliinat:

-Jotkut ruoat, kuten punajuuri, mustikka, punaviini ja rasva, eivät lähde pesussa juuri millään, ja  lisäksi näissäkin muoti ja värit muuttuvat niin tiuhaan että on kiva ostaa uudet esim. kevääksi /  syksyksi. Siksi en maksa mielelläni näistä kauhean paljon. Poikkeuksen tekevät vahakangasliinat,  joita saa tosi nättejä jo tänä päivänä, esimerkiksi Vallilan ja Etolan valikoimista.

Säilytyskorit ja laatikot:

-Ei ole mitään väliä nykyään mistä ostaa säilytyskoreja tai laatikoita, koska niissä laadulla ei ole  juurikaan merkitystä. Esim. Tokmanni ja Hong Kong tavaratalot myyvät ihania rottinkikoreja,  siistejä ja käteviä muovisia säilytysratkaisuja, ym. Turha maksaa mistään sisustusliikkeiden 40  euron juuttihärpäkkeistä, kun samankaltaisia saa huomattavasti paljon halvemmalla.

Eteisen kynnysmatto:

-En nyt tarkoita mitään oikeata hyvää ja isoa kuramattoa, joka on lattian suoja, omaa likaa ja vettä  hylkivät  ominaisuudet, ja joka saattaa olla hyvä ostos, vaan nimenomaan se pieni  matto johon  pyyhit jalkasi sisälle tullessa. Yleensä nakkaan kyseisen maton muuttaessa roskiin, tai en ainakaan  halua tunkea moista hiekka ja kura pesäkettä omaan pesukoneeseeni, joten helpompi ostaa edullinen  tuote, niin voi huoletta heittää sen kaiken palvelleena menemään! Sitäpaitsi, kuka ostaisi käytetyn  kynnysmaton?

Asiat joihin panostaisin:

-Laadukkaat aterimet, esim Hackmanin. Olen joskus ostanut Tarjoustalosta kivat haarukat ja veitset,  joissa on ollut muovinen kahvaosa. Ne haurastuvat tiskikoneessa, ja vaikka metallinkin pitäisi olla  stainles steel, ne muuttuvat sameiksi, jopa ruostuvat käytössä, eli älkää ostako, ei maksa vaivaa..!

-Vuode. Ihminen viettää niin paljon aikaa sängyssä, ja pahimmillaan huono sänky voi pilata jopa  selän. Siksi hyvä patja ja mukava nukkuma asento on huippu hyvä panostus kohde!

-Valaisimet. Ne eivät varsinaisesti kulu, vain lamput niiden sisällä. Klassinen ja tyylikäs malli  sopeutuu moniin sisustuksiin, ja saa ansaitsemansa ihailun kerta toisensa jälkeen. Esim. aidot  kristallit ovat täysin eri asia kuin muoviset teko hirvitykset!


Näin keväällä tekee mieli uusia kotia kovasti, mutta vaikka budjetti olisi pieni, se ei ole este. Tutkailemalla netin tarjontaa, ja vertailemalla tuotteita, voi säästää sievoisia summia ja saada silti trendikkään kodin. Saman tyylin voi luoda joko kalliilla tai halvalla. Kun vieraat saapuvat kotiisi, he vakuuttuvat kodikkaasta ja kauniista kodistasi ja toteavat: "oi, sulla on ihana koti", eivätkä kysy ensimmäisenä kuinka paljon mikäkin on maksanut, ainakin toivon ettei maailma olisi vielä ihan näin pinnallinen...kuulemiin, Kristiina!







sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Suomen kaunein koti

Vai Suomen kallein koti..? Tulee välillä mieleen kun katselee sarjassa esiteltyjä viimeisen päälle remontoituja ja sisustettuja asuntoja. Niin, tuo jo monta vuotta tv: ssä pyörinyt Suomalaisia koteja esittelevä sarja alkoi jälleen! Täytyy siis heittää ilmaan ensinnäkin muutamia kysymyksiä... mikä on kaunista? Ja onko tosiaan kyseessä KOKO Suomen kaunein asunto? Ei välttämättä. Jos sen päättää alussa kolme ihmistä, ja sen jälkeen vain jatkoon päässeistä asunnoista yleisö valitsee voittajan, se ei ole varmasti kaikkien mielestä kaunein, ja monta kaunista jää rannalle. Puhumattakaan niistä jotka eivät edes koskaan päässeet televisioon saakka. Ja mitä kukin nyt yleensä pitää kauniina, kuten sanotaan: "kauneus on katsojan silmässä". Viimeisimmässä jaksossa esiteltiin persoonallisia koteja. Täytyy kyllä sanoa että vaikka kaikki kodit olivat tietysti ihan hienoja, mikään niistä ei miellyttänyt minun silmääni niin paljon että olisin antanut yhtä hyviä pisteitä kuin tuomarit. Mielestäni he olivat kyllä yllättävän avokätisiä! Jos nämä olivat kympin koteja, minkälainen on sitten koti joka on 7? Täytyy olla joku "juju", sellaista joka tekee kyseisestä asunnosta erityisen kauniin. Wau, jäi minulta kyllä sanomatta vielä toistaiseksi. Tässä omia mietteitäni...



Haluan korostaa että nämä ovat MAKUASIOITA, ja puhun vain omasta puolestani, mutta esimerkiksi ensimmäisen talon boheemi tyyli saisi minut levottomaksi. Kaikkialla oli kasveja, kirjoja, huonekaluja, tauluja, eri värejä ja ne portaat, ei "minun kuppi teetä". Pidän avarasta, puhtaasta, modernista, mieluummin jopa askeettisesta sisustuksesta, kuin rönsyilevästä. Mutta tietysti täytyy sanoa että oli rohkeaa käyttää hyödyksi vanhan talon kuluneisuutta, koska toisaalta eihän sitä ajan patinaa saa edes rahalla vaikka haluaisi. Ja makuuhuoneen taulu, sekä sen värejä myötäilevä kokonaisuus oli upea.  Pisteitä olisin antanut kuitenkin vain 7.


Toisessa kohteessa Espoon Olarissa minua häiritsi jo ensinnäkin ympäristö. Vaikka asunto oli sisältä ihan kiva, ja takka on harvinaista kerrostaloasunnolle, en pääse yli siitä että se sijaitsee vanhassa lähiössä. Olarissa kerrostalot ovat samankaltaisia, niin kaupungin vuokra-asunnot kuin omistusasunnotkin. Peruspalvelut löytyvät, mutta Olarissa ei ole mitään erityistä. Miettikää miten tätä voi esimerkiksi ikinä verrata aiemmin esiteltyyn upeasti sisustettuun ja remontoituun vanhaan kansakouluun joka sijaitsi meren rannalla Paraisilla? Jos asunnon ympärillä on kaunis puutarha, meri, järvi tai vaikka joki, lasken sen kyllä kyseisen asunnon kauneuteen mukaan. Kyllähän se ympäristökin vaikuttaa. Tai minuun ainakin. Toki Suomen kaunein piha ohjelma on erikseen, mutta esimerkiksi asuntoa ostaessa moni saattaa ihastua nimenomaan pihaan, vaikka asunto vaatisi valtavan remontin. Tämän asunnon sisäpuoli oli aika tavanomainen itseasiassa. Toki avara mistä pidin, mutta perus harmaa sohva ja pari värikästä taulua seinällä ei tee juuri tästä vielä Suomen kaikkein kauneinta kotia. Pisteitä olisin antanut tällekin 7.


Viimeinen oli 60 -luvun rivitalo Espoon Niittykummussa. Ei minun makuuni sekään. Liian vahvasti tuotu sen ajan vanha tyyli esille, pitää todella rakastaa puuta ja sen ajan huonekalujen designia. Jos ei rakasta, tulee juuri sellainen fiilis mitä perheen äiti halusi välttää, että on museossa. Lastenhuone oli suorastaan "ratkiriemukas". Kuten yksi tuomareista hyvin kiteytti: "lapset varmaan tykkää"... Pihaa ei näytetty ollenkaan, mitä ihmettelin kun heillä ilmeisesti jonkin verran sitäkin oli. Alakerran puuseinä oli jännä, mutta liian dramaattinen ehkä pidemmän päälle, punaisen sohvan kera se sai tilasta rauhallisen sijaan peremminkin levottoman, vähän kuin julkisen tilan. Tuollaisen aulan voisi kuvitella näkevänsä jossain vakuutusyhtiössä. Varmasti heille ihana ja täydellinen koti, mutta pisteitä olisin antanut tälle vain 8, ja silti 8 enkä 7 koska asunnossa oli puitteet ja mahdollisuuksia vaikka mihin.


Eli kolme asuntoa, jotka kaikki saivat hyvät pisteet. Kaikissa asunnoissa oli jotain hyvää ja ne olivat myös erilaisia keskenään. Jatkoon meni juuri tämä viimeisin Niittykummun asunto. Mutta Suomen kaunein...? Hmm... Saa nähdä millaisia on tulossa seuraavissa jaksoissa. Tulin siihen johtopäätökseen että jokaisen ihmisen asunto voi olla Suomen kaunein koti, ainakin hänelle itselleen. Riippuu ihan mitä arvostaa ja pitää kauniina. Siksi sarjan nimi onkin mielestäni vähän harhaanjohtava, ja sen voisi muotoilla uudelleen. Ehkä Suomen viihtyisin koti? Suomen kodikkain koti? Suomen mukavin koti? Tietysti valinta Suomen kauneimmaksi kodiksi on sen "tittelin" saajalle hieno palkinto, mutta kaikkia ei voi mitenkään miellyttää. Tuomarit arvioivat kohteita tietysti oman maun lisäksi myös ammatti silmällä ja ymmärtävät jotain myös remontoinnista ja suunnittelusta, mutta eihän kauneutta aina takaa kalliit materiaalit tai hyvä suunnittelukaan. Olen monesti ihmetellyt asunto ilmoituksia joissa kaupataan jotain mahtavaa kartanoa, ja sisustus on ihan hirveä! Hyvää makua ei myöskään aina saa edes rahalla.

Oma suosikkini toistaiseksi on ollut juuri tuo Paraisilla meren rannalla sijainnut vanha koulu, mutta odotan sellaista Wau -efektin tuovaa asuntoa jota ei ole tullut vielä :)



perjantai 27. tammikuuta 2017

Valoa tunnelinpäässä

Tuntuu että kevät alkaa nykyisin aina vaan aikaisemmin..., riippuu tietysti mitä kevään merkeiksi laskee. Tietysti niin vähän onkin, kun ilmastonmuutos on vienyt kovat talvet, ja nytkin täällä etelässä lumikerros on hyvin ohut ja joka toinen päivä on plussaa. En kyllä ole ainoa kevään odottaja, joissakin blogeissa on ollut jo kevät postauksia, joka on kyllä silti mielestäni vielä vähän liian aikaista.. talveahan se Tammi -ja Helmikuu vielä ovat. Valon lisäntyminen on se kevään ihanin asia joka piristää ja joitakin myös masentaa. Itse olen joka kevät aina yhtä toiveikas, kesällä ja lomalla elämä vaan on niin erilaista! Kuten sanotaan onni yksillä, kesä kaikilla!

Napsin muutamia valokuvia olohuoneesta viime sunnuntaina ja tänään, kun oli valoisaa. Järjestyksen muuttaminen jo auttaa kovasti luomaan uutta ilmettä, ostamatta yhtään uutta tavaraa.



Eli tyhjä ja tylsä nurkka sai kauniin ilmeen koristeoksista ja itse valkoiseksi maalaamastani hedelmälaatikosta. Ylimääräiset tyynyt voi ottaa sohvalta pois ja säilyttää näinkin, kuin sisustuslehdestä, näyttää kivalta!


Kierrätyskeskuksessa on monesti kaikkea käyttökelpoista ilmaiseksi, nytkin poimin pari juttua. Vihreä tabletti sopii näin kevääseen, ja muistatteko sen lapsellisen Ikean tyynymme jonka lupasin tuunata jossain vaiheessa? Siihen löytyi kiva kangaspäällinen, myös ilmaiseksi! Astiat ovat omiani,.

Vihreä on kevään väri!

Kevään merkeistä puheen ollen, tänään huomasin ensimmäisen kun vein roskia töissä ulos iltapäivällä että auringon säteet lämmittivät oikein ihoon osuessaan! Lisäksi linnut visertävät ikkunan ulkopuolella, kuin olisi jo Toukokuu...

Ennen


Jälkeen
Tammikuu on muutenkin mennyt ihan kamalaa vauhtia, en tiedä mihin se aika oikein karkaa..? Eräs tuttavani sanoi että aika menee nopeammin kun vanhenee.. mihin hän mahtoi viitata, en kysynyt. Ainakin ulkona on niin hidasta liikkua kun jalkakäytävä on kuin luistinrata ettei bussille ainakaan voi kauheasti juosta! Nyt aloitan ihanan viikonlopun vieton, ja kerään voimia ensi viikon koitoksia varten, tulossa on työntäyteinen viikko nimittäin, koska mm. perjantaina leivon Runebergin torttuja!
Tulossa postausta Suomen kaunein koti ohjelmasta ;) joten pysykäähän kuulolla!

Hyvää viikonloppua kaikille! :)