Translate

perjantai 31. elokuuta 2018

Kirpputorit ovat menettäneet tarkoituksensa

Ennen kirpputorille mentiin jos rahat olivat vähissä, eikä ollut varaa ostaa tavaraa uutena kaupasta. Kirppistelyä hävettiin ja pidettiin köyhien touhuna. Tänä päivänä asenteet ovat muuttuneet, kierrättäminen on suorastaan muotia ja hipsterit etsivät kilvan hyviä löytöjä hyllyjen väleissä Marimekko kassi olallaan keikkuen. Negatiivinen puoli taas on hintojen nousu aivan liian korkeiksi, jopa yhtä kalliiksi kuin kaupassa!


Välillä sitä pyörittelee päätään miettien mitä järkeä tässä enää on!? Olen nähnyt jatkuvasti viime aikoina myös likaista ja rikkinäistä tavaraa myynnissä itsepalvelukirpputoreilla, ilman että hintalapussa lukee mitään viasta. Tai live kirpputorilla myyjä sanoisi viasta. Päinvastoin, sanovat että kunnossa on! Osa tahallisesti huijaten, osa vahingossa, kun tavaroita ei viitsitä tarkistaa ennen myyntiä. Sanonta: köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa, pitää kyllä hyvin paikkansa! Ja mitään kunnon "löytöjä" on turha etsiä, siitä pitävät huolen näiden kirpputoriliikkeiden asiantuntijat, jotka hinnoittelevat kaikki Arabiat ym.. taivaisiin...

Tavallinen tavara ei enää myöskään mene kaupaksi, ihmiset ovat hyvin hintatietoisia ja etsivät designia sekä merkkituotteita. Kaikilla on liikaa tavaraa. Eikö siis olisi järkevää varsinkin näiden ns.kirpputori myymälöiden, kuten Kierrätyskeskuksen, Kontin, Fidan ym.. pitää hintansa selvästi kauppoja edullisempina, jolloin se kannustaisi enemmän kierrättämiseen kuin tavaran ostamiseen uutena kaupasta. Tottakai kaikki ostavat kaupasta näillä hinnoilla! Räikein esimerkki älyttömästä hinnoittelusta tuli nimittäin vastaan eilen Espoon Kontti -kirppiksellä. Tämä vaalea likainen nukkamatto maksoi: 40 euroa!! Ikeassa samankokoinen vaalea nukkamatto maksaa: 39,95€ uutena ja puhtaana! Siis he yrittävät saada samaa hintaa tästä, kuin samanlaisesta uudesta matosta naapuri myymälässä?! Eli kannattaako kirpputoreilla käyminen? Säästätkö rahaa? Et välttämättä. Tänä päivänä pitää olla todella hintatietoinen ja verrata laatua, tuotteen alkuperäistä hintaa ja kuntoa, miettiessään mitä kannattaa ostaa. Voit saada ikävimmässä tapauksessa luteet kaupan päälle! Ei näin... Konttikin saa kaikki tavaransa lahjoituksena. Jos tarkoitus on auttaa, niin miksi nyhdetään tällaisia hintoja?! Näin ei kyllä auteta ketään, eikä tavara kierrä. Olisi kiva tietää mihin tuo hinta perustuu? Tietysti he saavat pyytää tuotteistaan mitä haluavat, mutta kun kyseessä on myymälä, tuotteista ei voi tinkiäkään, kuten oikealla kirpputorilla. No, ehkä he alentavat hintaa sitten jos ( ja kun ) matto ei mene kaupaksi.

Kulahtanut matto... vai uusi samaan hintaan?

"Käyttöjälkiä".....
Jos tänä päivänä on vähävarainen, en kyllä neuvoisi menemään kirpputorille, vaan katsomaan netin lahjoituksia Tori.fi sivulta tai Facebookin roskalava -ryhmistä. Ja ihan kaupoissakin on todella halvalla uutta ja trendikästä sisustus tavaraa, joka on puhdasta, luteetonta ja sisältää jopa takuun, jos tavara onkin rikki! Esimerkiksi Jysk on ihan loistava :) Kirpputorit jäävät kyllä kakkoseksi tässä pelissä. Täytyy kuitenkin muistaa että juuri sen takia kun kaikilla on liikaa tavaraa, se päätös olla kuluttamatta turhaan pitää tehdä jo siellä kaupassa. Kun monet ihanat tavarat maksavat 2-5 euroa kappale, tekisi mieli ostaa kaikki! Joten vaikka hinta onkin halpa, mieti tarvitsetko todella tavaraa, nuku vaikka yön yli ja jos edelleen olet sitä mieltä että tarvitset, go for it! Itse yritän monesti myös ostaa esineitä jotka ovat monikäyttöisiä, kuten esimerkiksi vati. Siihen voi laittaa hedelmiä, kynttilöitä, tehdä asetelmia, käyttää tarjottimena, ripustaa jopa seinälle koristeeksi ym.. Puolustukseksi sanottaneen myös että olen usein löytänyt Kontista kivaa tavaraa, nytkin mukaan tarttui keraaminen ruukku, joka maksoi: 2,50€. Se oli vielä minun budjettini rajoissa. Esittelen sen täällä myöhemmin... Tämä postaus käsittelee siis ihan yleisesti kirpputori -kulttuurin muutosta joka on ollut nähtävillä jo pitkään. Minun on pitänyt kirjoittaa tällainen juttu jo kauan sitten, tuo matto oli vaan niin hyvä esimerkki, että nyt oli vihdoin oikea hetki tälle postaukselle.

En enää lupaa tarkasti minkäänlaisia tulevia postauksia, kuten että seuraavaksi teen vaikka nimenomaan "syys jutun", kun mun lupaukset ei koskaan pidä kuitenkaan, elämä menee miten menee ;) Ja hyvä niin. Parasta tehdä mikä milloinkin sattuu olemaan ajankohtaista, nyt oli "pakko" avautua tästä kirpputori asiasta :) Blogissani ei ole aikoihin ollut hauskaa juttua, laitan nyt tähän huvittavan ilmoituksen jonka huomasin kun katselin taas sisustus alan työpaikkoja Te -palveluiden sivulta. Nimittäin karaokejuontaja oli laitettu taiteilija kategorian alle... mistä lähtien karaokejuontajat ovat olleet taiteilijoita! :) Pitäisikin alkaa karaokejuontajaksi niin voisi sanoa hienosti olevansa ammatiltaan "taiteilija" :D


                                 Mukavaa viikonloppua ja syyskuun alkua! 

keskiviikko 29. elokuuta 2018

Mitä ihmiset haluavat sisustus blogilta?

Havahduin tuoreinta Kotivinkki lehteä lukiessani, että en ole aikoihin nähnyt yhtä inspiroivia kuvia kuin siinä lehdessä oli! Kuvissa oli kaikkea sievää, ihania värisävyjä, niitä juttuja oli suorastaan nautinnollista lukea. Sellaisia kuvia joita juuri huokaillen katsomme Instagramista ja sisustuslehdistä ja joihin haluamme palata uudelleenkin. En voi tänne niitä kopioda jotta en riko tekijänoikeuksia, mutta lehdessä oli esimerkiksi ihania askartelu vinkkejä luonnonmateriaaleja hyödyntäen.


Mietin miksi sellaisia ei ole omassa blogissani? Koska minulla ei ole järjestelmäkameraa, tai en osaa ottaa niin kauniita kuvia..? Niinkö? En suostu myöntämään että asia olisi ihan niinkään. No, tietenkään kotonani ei ole mitään taustakankaita tai salamavaloja, eikä edes sitä ammattimaista kameraa, mutta en usko että pelkästään rahallakaan saa kauniita kuvia. Rupikonnasta ei saa kaunista vaikka kuvan ottaisi millä kameralla! Pitää olla taito vangita kuvaan tunnelma, pitää osata yhdistää materiaaleja, kuvan pitää olla seesteinen ja yksinkertaisesti kaunis. EN OLE OIKEASTI EDES YRITTÄNYT! Olen keskittynyt viime aikoina tarjoamaan enemmän hyviä ideoita, kuin panostanut kauniisiin kuviin. Minun bloginihan ei ole askartelublogi, mutta haluan nimenomaan antaa vinkkejä edulliseen sisustamiseen, joka edellyttää jonkin verran itse tekemistä. Raakile vaiheessa materiaalit eivät ole aina kummoisia, ja koska olen tehnyt monenlaisia esineitä, ne eivät ole myöskään sopineet yhteen, niin että olisin voinut ottaa niistä harmonisia kuvia kokonaisuutena. Olen sijoittanut esineet meilläkin eri huoneisiin. Uskon että moni haluaa samaa kuin minä, ihastella ja kuolata kaiken kauniin perään :) Se ei vaadi välttämättä paljoa rahaa, eikä edes tilaa. Yksiössäkin voi tehdä kauniin asetelman vaikka ikkunalaudalle, tai kattaa herkullisen brunssi tarjottimen vaikka vuoteen päälle. On siis aika palata sisustusbloggaamisen juurille ja alkulähteille. Miettiä mitä itse haluaisin nähdä, mikä näyttää hyvältä? Visuaalisuus on puoli ruokaa!


Yksi syy, miksi en ole ottanut ns. "sisustuskuvia", on se että ne on usein keinotekoisesti tehty. Stailattu. Esineet on laitettu tarkkaan harkiten tiettyyn asentoon, sommiteltu väkisin. Se on jotenkin luonnotonta minulle, kuin valehtelua. Vaikka joku näyttäisi hyvälle, jos sellainen näky ei ole realistisesti mahdollista, koen että en halua myöskään luoda sitä vain yhtä kuvaa varten. Ruusun terälehtiä sängyn päällä ja konditorian leivosvalikoima keittiössä kuvun alla...  Ei meillä näytä oikeasti sellaiselta, miksi pitäisikään? Ehkä olen liian rehellinen realisti ja tosikko, enkä halua "huijata" lukijoita. En myöskään halua muokata kuvia kaikenmaailman sävyillä ja filttereillä loputtomiin. Mutta kun on kyse sisustuskuvista, monesti kuva joka on upea, on kaukana arki kodista. Ovathan ne upeita! Se on juuri sitä unelmaa, jota haluamme tavoitella. Mutta entä hyvä teksti? Jos juttu vilisee kirjoitusvirheitä lukeminen on hankalaa. Sisältöäkin pitää olla, jotta saa kokonaisvaltaisen elämyksen. Mielestäni kirjoitan ihan hyvin, nyt on aika saada kaikki muu, koko paketti kohdilleen! Tähän saumaan en alkanut edes yrittämään ottaa kauniita kuvia, teen sellaisen jutun sitten kun saan meille enemmän syksyistä tunnelmaa. Olohuone on vielä kokonaan esittelemättä, joten voi olla että keskityn siihen.

Miksi sinä luet sisustusblogeja? Mikä on oleellista ja tärkeintä? Mikä saa ohittamaan lukemisen, mikä ei kiinnosta? Mikä saisi sinut palaamaan yhä uudelleen jonkun tietyn blogin pariin? Mikä "räjäyttäisi pankin"? Mitä sisustusblogeista puuttuu? Kommentti osioon voit jättää omat terveisesi, postaus toiveita, vinkkejä ja katsotaan onnistunko sitten parantamaan, let me entertain you! :)

MENO VINKKI

HABITARE  -messut Helsingin messukeskuksessa: 12.9-16.9.2018!

Aion itsekin raahautua tuonne Habitareen töiden jälkeen, varmaankin heti avajaispäivänä keskiviikkona. Teen myös jutun Habitaren parhaista paloista, palataanhan asiaan! ;)

Ps. Tiedoksenne: en tee yhteistyötä Kotivinkin kanssa, enkä saa mitään "korvausta" tästä jutusta, en tuotteina saati sitten rahanakaan. Tämä on heille täysin ilmaista positiivista mainosta ja minulle ilmaista työtä, mutta koska rakastan kirjoittamista, en laske tätä edes työksi!

tiistai 21. elokuuta 2018

Aloitan sisustuskurssin

Koska haaveilen ammatista sisustuksen parissa, tai ainakin mahdollisuudesta sanoa että olen käynyt edes jonkinlaisia opintoja jos unelmieni työtilaisuus tulee vastaan, ilmoittauduin kurssille johon minulla oli mahdollisuus niin hinnan, sijainnin kuin kestonkin puolesta. Kyse on ihan Helsingin Työväenopiston kurssista, sisustussuunnittelun perusteet, syksylle 2018. Minulle itseoppineelle sisustajalle, se on sentään jonkinlainen perehdytys oikeaan värioppiin, mittasuhteisiin, tyylisuuntiin ja tilasuunnitteluun. Kaikki muut varsinaiset "oikeat" opinnot joita katsoin maksoivat omaisuuden, kuten Helsinki Design School. Toinen ongelma on ettei koulutuksia juuri ole muutenkaan tarjolla, esimerkiksi Omnialla Espoossa ei edes ole valikoimissaan minkään näköistä sisustus -alan perus tutkintoa. Tämä kurssi maksaa vain: 50€. Koko syksyn ajalta. Itsellä pitää varmaankin olla kyniä, vihkoja, viivottimia, teippiä ym.. mutta sehän ei ole mikään ongelma. Odotan innolla, varsinkin tehtäviä joita saamme, rakastan haasteita! En tiedä onko työväenopiston kursseilla paljon painoarvoa työmarkkinoilla, mutta kyllä minä sen cv:n koulutuksiini aion lisätä. Opettaja on ainakin pätevä, sisustusarkkitehti Elina Lassila.


On kamalan vaikea luottaa itseensä ja tavoitella jotain, kun pelkää niin kovasti että luulee itsestään liikoja ja pettyy katkerasti. Vaikka en ole edes oikeasti aloittamassa sisustukseen liittyvää työtä tai virallisia opintoja! Siksi menenkin tälle kurssille, nähdäkseni edes vähän, millaista sisustus-suunnittelu oikeasti on. Jos siinä lasketaan jotain pinta-aloja ja lähestytään sisustamista joidenkin ihme "kaavojen" mukaan, että pitää vaikka laskea oikea maton koko johonkin huoneeseen jollain tietyllä mittasuhteella, voi olla että masennun samantien, koska en usko tuollaiseen teoreettiseen sisustamiseen. Ei minulla ollut peruskoulun ysiluokalla tällaisia paineita valita uraa tai ammattia. Valitsin kokkikoulun, koska pidin kotitaloudesta ja silloin oli lama ja katsoimme yksinkertaisesti että ravintola-alalla on silti aina työpaikkoja auki. Vähän ns."järki ratkaisu". Isäni teilasi kaikki luovat ja taiteelliset ammatit ja sanoi ettei niillä elä. Niin... totta toinen puoli, mutta ei minulla ole koskaan ollut kuitenkaan palavaa intohimoa ruoanlaittoon tai leipomiseen, ei läheskään samalla tavalla kuin sisustamiseen! Ja on ihan yleistä että harva tietää vielä 16 -vuotiaana mitä oikeasti haluaa.


Teemme kuulemma syksyn aikana kaksi vierailua sisustus kohteisiin, eli en vielä tiedä mitä ne pitävät sisällään, ehkä jonkin julkisen tilan sisustuksen analysointia ja arviointia tai sitten teemme suunnitelman jollekin tilalle, saa nähdä.


Mielenkiintoinen syksy on siis edessä, kerron tilanne päivitystä täällä sitten, kun näen miten kurssi on lähtenyt! :) t. Kristiina

keskiviikko 15. elokuuta 2018

Kierrätä romut upeiksi sisustus esineiksi

En koskaan kyllästy pyörittelemään omia tavaroitani edestakaisin ja miettimään mitä niistä voisi tuunata! Parasta on kun ei tarvitse mennä ollenkaan kauppaan, vaan saa ilmaiseksi jotain uutta kivaa ja sisustus rahat säästyvät :) Usein tavarat joiden ajattelee olevan roskaa, ovatkin pohjia jollekin aivan ihanalle uudelle esineelle. Kierrätyskeskuksen ilmaisosasto on myös ihan mahtava aarreaitta, josta kannattaa ottaa tavaraa mukaan rohkeasti, koska monesti idea tuunaukseen syntyy vasta kotona.

Muutossa menee rikki melkein aina jotain, huolellisesta pakkaamisesta huolimatta. Tällä kertaa rikki meni rottinkisen valokuvakehyksen lasi. Ajattelin ensin että eipä sillä enää mitään tee, mutta sitten sain idean laittaa se seinälle ikäänkuin tauluksi! Löysin kaapistani valkoisen Lidlin metallisydämen, joka sopi siihen kuin nenä päähän :) Ihana maalaisromanttinen taulu! Ja ei maksanut mitään. Eli älä heitä pois kehyksiä, vaikka lasi olisi rikki ;)

Maalaisromanttista...
Puiset leikkuulaudat menevät usein piankin huonoon kuntoon, ne ovat täynnä veitsen jälkiä ja sattavat alkaa pesun takia halkeilemaan. Älä heitä roskiin! Ostin Kierrätyskeskuksesta nahkaisen ruskean vyön joka maksoi: 1€. Siitä leikkasin pari pätkää ja laitoin kiinni niittipyssyllä päihin. Näin syntyi tarjotin. Eikä haittaa vaikka laudassa olisi paljonkin käytön jälkiä, aina vaan parempi, siitä tulee sellainen rustiikkinen ja rosoinen tyyli.



Kaupassa tämä olisi kallis!
Vaikka tässä jutussa taulu jo onkin, en malta silti esitellä kuinka toinen idea tauluun syntyi Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta löytämästäni taulupohjasta ja lasten paidasta. Niistä sain helposti aikaiseksi merihenkisen taulun pingottamalla kankaan tauluun ja kiinnittämällä niittipyssyllä. Se pääsi mukaan "merimuseooni", eli olohuoneen lipaston päälle johon olen keräillyt kaikenlaista meriaiheista tavaraa. Eikä tarvitse olla huolissaan että vein kivan paidan joltain lapsi poloiselta, tuon paidan hihat ja helma olivat ihan pinttyneet ja rispaantuneet, pesin paidan tietysti, mutta ei olisi enää ollut tarpeeksi siisti kouluun :)

Roskaa..? Ei, vaan taulu!


Eikä kahta ilman kolmatta! ;) Onko sinulla yksinäisiä lautasia jotka ovat eksyneet kaappiisi jostain, tai jääneet jostakin astiastosta ainoana jäljelle kun muut osat ovat aikojen saatossa rikkoutuneet? Siihen voi kirjoittaa jonkun kivan tekstin posliinitussilla ja tehdä siitä seinälautasen. Myös pieni sisustustarra sopii lautasen keskelle hyvin. Kirjain -tarroja ja numeroitakin myydään kaupoissa, eikä tule kalliiksi! Kiinnityksen voi taitella rautalangasta tai juuttinarusta ja liimata kuumaliimalla, tai jos laittaa lautasen esimerkiksi Ikean tauluhyllylle, ei kiinnitystä tarvitse laisinkaan.


Parasta näissä esineissä on se, että ne ovat uniikkeja. Kaupasta ei taatusti löydy samanlaisia! Eli rohkeasti miettimään mitä voisit tehdä "romuistasi", ennenkuin roskis kutsuu... tämä on kierrätystä parhaimmillaan! Pahoittelen pitkäksi venähtänyttä blogitaukoa, en tehnyt näitä niin kauaa, :) on vain ollut sellainen suvanto vaihe, fiilis ettei ole syksy vielä, enkä halua ostaa mitään syys uutuuksia muutenkaan turhaa, kun en mitään tarvitse. Paitsi sohvapöydän, jota en vain meinaa löytää vaikka kuinka etsin.. :/ Palataan asiaan, jahka syys fiilis tulee, tai saan haluamani pöydän jostain.. 

torstai 2. elokuuta 2018

Etuoven vuoden koti kilpailu

Ajattelin vinkata teille uudesta kilpailusta, jonka järjestää Etuovi.fi asuntosivusto. Kuvakilpailu käydään Instagramissa, jokainen siis osallistuu omalla Instagram tilillään julkaisemallaan kuvalla, johon tulee liittää tunnus: #vuodenkoti. Ajattelin osallistua, koska rakastan haasteita! Tuskin pääsen mihinkään kilpailussa, mutta yrittänyttä ei laiteta ;) Kilpailussa ei ole määritelty mistä huoneesta tai aiheesta kuva pitää ottaa, eli voit kuvata vaikka vain pelkän asetelman esimerkiksi, mutta sen pitää olla itse ottamasi kuva kotoasi, jossa on persoonallisuutta ja kauneutta. En ihan ymmärtänyt sääntöjä, kun siinä luki että laita kuva / kuvia, ja kuitenkin että kisaan voi osallistua vain kerran. Kumoaako uusi laittamasi kuva aina edellisen vai? Vai tarkoitetaanko tuolla että kuva, jossa on samassa ruudussa vaikka 4 pientä kuvaa, muodostaen yhden ison kuvan, lasketaan yhdeksi kuvaksi? Ota näistä selvää..  Ihmisillä on niin upeita koteja, ( joihin on valitettavasti pistetty rahaa ) että tuntuu vain niin masentavalta jo etukäteen osallistua, vaikka eihän sitä tiedä mitä tuomarit kulloinkin hakevat. Kamalan vaikeaa vain yrittää saada niin hyvä kuva jostain, vain yksi kuva, jolla kehtaisi osallistua. Siinä pitäisi olla jotain ihan erityistä, jotta erottuu massasta, mutta samalla sen pitäisi olla trendikäs ja kaunis. Kisassa on tietenkin palkintoja, mutta en ole niistä kiinnostunut, vaan enemmänkin saamaan blogiani enemmän ihmisten tietoisuuteen. Kisa on siis käynnissä, siihen voi osallistua enää 15.8 asti, eli kiirettä pitää! Kaikki ihmiset voivat osallistua, ei tarvitse olla bloggaaja! Huom: Instagram tilin jolla osallistut pitää olla julkinen. Raati valitsee ensin kolme kuvaa, jotka menevät jatkoon, joista yleisö sitten valitsee voittajan. Osallistuin nyt sitten tällä kuvalla, joka löytyy omalta Instagram sivultani: kristiinajohannah, meni syteen tai saveen. Olisin halunnut laittaa jonkin laajemman kuvan asunnosta, mutta en ole vielä tyytyväinen kokonaisuuteen, niin rajasin pois aika paljon kuvasta. Minulla on I love my home blogin omakin Instagram tili, on ollut jo jonkin aikaa, mutta en ole maininnut sitä täällä tai lisännyt linkkiä blogiini, koska olen laiska päivittämään sinne mitään.Tuntuu jotenkin tyhmältä laittaa sinne samat kuvat mitkä ovat blogissakin... siksipä tililläni ei ole juurikaan vielä seuraajia. Täytyy ehkä aktivoitua jatkossa :)


Muistakaahan osallistua! Ja minuakin saa äänestää jos selviydyn jatkoon, mutta ei tarvitse pelätä! ;) Olen ollut aika laiska bloggaaja viime aikoina, onneksi olette lukeneet vanhoja juttujani, kiitos siitä! Tulossa kodikasta syys-sisustusta ja hyviä tuunaus vinkkejä, eli kuinka vanhoja tavaroita voi upeasti uudistaa ja saada ilmaisia uusia yksityiskohtia kotiin!