Kaikkien aikojen sisustusmokani

Joskus tulee ostettua joku esine luullen että se on aivan ihana, ja hyvä ostos, mutta todellisuus osoittautuukin joksikin ihan muuksi. Täytyy sanoa että vaikka olenkin esteetikko ja nautin kaikesta kauniista ja tyylikkäästä, kyllä mukavuus menee silti yleensä kaiken muun edelle. Kaikkein varhaisin huono sisustus muistoni tulee lapsuudesta, jolloin vanhempani olivat ostaneet meille ruokapöydän tuolit, joissa oli todella inhottava istua. Sarjan nimeä tai valmistajaa en tiedä, mutta istuinosa oli sellaista rottinkiverkkoa. Koska istuin niissä usein yöpaidassa, tai ainakin ilman pitkiä housuja, muistan aina miten inhottavasti iho painui reikiin, ja kun nousi ylös, oli reisissä reikäkuvio! :) Lisäksi verkko venyi istuin kohdasta ja ratkesi ajan mittaan, eli muistan heidän uusineenkin ainakin pari tuolia vuosien varrella. Enää niitä ei ole ollut jäljellä moniin vuosiin, mutta tällaiset ne olivat silloin:

Omia tuoreempia sisustusmokiani on useampia, mm. pari pussilakanasettiä on tullut ostettua, joita en tykkää käyttää, kun ne tuntuvat myös niin inhottavilta iholla. Toinen setti on Ellokselta ja toinen Citymarketista ostettu. Molemmissa on se vika että vaikka ne ovat 100% puuvillaa, ja olen pessyt ne jo useamman kerran, kangas on silti karkeaa! Huuhteluaineen määrän lisääminen ei auta. En tiedä pehmenevätkö ne ajanmittaan, mutta tässä tapauksessa aikakaan ei auta kun en niitä pysty kertakaikkiaan käyttämään. Yäk! Mukavuus on tärkeää makuuhuoneessa, mikään ei saa häiritä unta.

Yksi kategoria missä olen mennyt vikaan myös pari kertaa on tuoksukynttilät. Vaikka kaupassa joku tuoksu olisi ihan ok, niin kotona kun kynttilässä on tuli, haju saattaa olla liian hallitseva.

Sitten mattoon, joka tuntuu ihanan pehmeältä jalkojen alla, mutta paljastui varsinaiseksi roskamagneetiksi. Nimittäin pitkänukkainen matto jonka ostin taannoin Ikeasta. Se olisi pitänyt imuroida joka toinen päivä, ja meillä ei edes ole lemmikkejä, miten karvainen se sitten olisikin ollut!
Hävitin maton siinä vaiheessa kun siihen takertui paljon hiuksia, joita en saanut imuroimalla irti. Ne olivat niin tiukasti kietoutuneet karvojen lomaan kiinni. Kun on pitkä tukka hiuksia vaan lähtee...
Olen suosinut viime aikoina matalanukkaisia mattoja, tai kudottuja mattoja. Ei enää noita ikinä!

Eli yhteenvetona voidaan todeta että mukavuus ja esineiden "tuntuma" ovat minulle ratkaisevia kriteereitä. Olen haaveillut lasisesta ruokapöydästä ja sohvapöydästä, mutta voin kuvitella jo niidenkin olevan virheitä, koska juomalasit ja aterimet varmasti kilisevät ikävästi pöytään, ja miten inhottavaa on pitää kyynärpäätä kylmällä lasipinnalla..... vai syövätkö kaikki niin sivistyneesti ettei muka tuollaista ongelmaa pitäisi koskaan tulla...? Ehkä kuitenkin valitsen lämpimän puun.

Viimeisin "moka", joka johtui kyllä valmistajasta oli Elloksen epäsymmetriset peuranpäät, joista kerroinkin jo aiemmassa postauksessani. Onneksi sain ne palautettua, eikä tullut rahallista tappiota.
Kaikkea ei aina tiedä ennenkuin kokeilee, lisäksi oma tyyli löytyy ajanmittaan. Ja täytyy käyttää myös järkeään ja ajatella tuotteen käytettävyyttä ja soveltuvuutta nimenomaan itselle, vaikka se olisi kuinka "muotia". Lapset ja lemmikit rajoittavat aika paljon, mutta myös esim. elämäntavat. Jos on kiireinen, ei ole aikaa imuroida koko ajan, ja asunnon pitää olla helppohoitoinen ja selkeä.

Moni on voinut saada tänäkin jouluna lahjoja, jotka eivät ole menneet ihan putkeen. Muistakaa käyttää luovuutta, ehkä peli ei ole menetetty! Tietysti joskus on pakko myöntää että tämä jää nyt kyllä kaapin pohjalle, mutta kuka on kieltänyt esim. käyttämästä mukia kukkaruukkuna, keväällä multaa ja siemen siihen, niin sinulla on persoonallinen söpö yksityiskohta ikkunalaudalla. Tai torkkupeitto joka ei ole lempiväriäsi. Dylonin väripatruuna käyttöön, niin kohta sohvaasi koristaa vaikka tyylikäs tumman mariinin sininen viltti! Mokia voi tehdä pieniä tai isoja, onneksi minun mokani ovat olleet pieniä!

Unelmien joulupöytä

Kaikilla on varmasti kiire tässä vaiheessa saada kaikki jouluvalmistelut tehtyä. Inhoan sanontaa"jouluvalmistelut", koska eihän jouluun oikeasti pitäisi joutua valmistautumaan, tulee se sieltä halusit tai et :) Jos kuitenkin ehdit vilkaista blogimaailmaakin touhujesi keskellä, tässä hieman meidän joulua ja pari ideaa joulupöytään. Löysin tämän vuoden kattaukseeni viimeinkin kirppikseltä upean ja pitkään himoitsemani pöytäliinan, joka antaa täydellisen pohjan kauniiseen juhlapöytään. Tänä vuonna 2016, tein joulukattaukseni Ikean rustiikkiselle lankku -kuvioiselle liinalle! Maksoin 7€, 2 metrin palasta, en tiedä mitä se Ikeassa on maksanut, mutta oli mielestäni ihan edullinen. Jouluun yhdistetään miltei aina punainen väri, muodossa tai toisessa, minulla sen tuovat punaiset kynttilät. Kynttilöitä pitää olla, ne ovat niin tärkeä tunnelman luoja! Musta on tämän joulun mielipiteitä jakava trendiväri, sekin minulla on pöydässä mukana mm. servettien ja astioiden muodossa. Kun kaikki ei ole mustaa, kokonaisuus ei mene liian synkäksi. Servetit Pirkka K-Supermarket 3,90€.

Viinilasit ovat olleet myös tänä talvena suosittuja kynttilän alustoja ja pienois joulumaailmojen "koteja", minä otin cocktail lasit uuteen käyttöön kun ei niistä mitään tule yleensä juotua. En uskaltaisi laittaa tuikkukynttilää suoraan lasiin, tai kuten olen nähnyt muiden tekevän, nurin päin kännetyn lasin pohjalle, koska kynttilän metallivuoka kuumenee varmasti kovasti. Syömme toki aattona pitkään ja hartaasti, mutta sen enempää en aio kynttilöitä jatkossa näissä laseissa polttaa, mutta jos niistä joku pieni noro ehtii valua, en usko että se haittaa. Led kynttilät käyvät tietysti...

Koristeeksi laitoin vain sinne tänne muutaman kävyn, koska niinkuin tiedätte, joulupöytä notkuu herkkuja, ja ne vievät paljon tilaa pöydän pinta-alasta. Ja ruokahan se on se pääasia, ainakin minulle! Hyasintti on kuitenkin mukana muodikkaasti lasipurkissa, onneksi kukaan meistä ei ole allerginen. Mustikanvarvut toimivat hyvin somisteena.

Olisin halunnut tehdä kattauksen käyttäen punaisia Taika astioita joita aloin viime jouluna kerätä, mutta en ole vielä saanut hankittua ruokalautasia enkä leipälautasia. Ne ovat niin kalliita... en tiedä saanko ensi jouluunkaan mennessä koko settiä. Käytin siis samaa hyväksi todettua Ikean astiastoa lautasten osalta, ja tarjoiluastioissa sen sijaan mustaa geometrisesti muotoiltua sarjaa, jonka nimeä en tiedä. Näitä on kaikki Kierrätyskeskukset ja kirpputorit täynnä ja hinta on ihan pari euroa kappaleelta. Alunperin noita on kai myyty 90 -luvulla... ja ne ei siis ole mitään Arabiaa tai Iittalaa, mutta näyttävät yllättävän hyvältä muotoilunsa ja trendikkään värinsä ansiosta! Sarjassa on myös lautaset, aion ostaa ne heti kun tulee vastaan, ja muitakin osia tyttäreni tulevaa kotia varten. Hän pitää mustasta!

Kaunis joulupöytä tuli, ainakin minun makuuni. Kyllä tuossa kelpaa istuskella! Täten vetäydyn pienelle Blogitauolle, ja toivotan kaikille satunnaisille ja vakituisille lukijoilleni yhtälailla tasapuolisesti Oikein Hyvää Joulua ja nauttikaa kodin lämmöstä, vapaapäivistä ja perheenjäsenten seurasta, olivat he sitten ihmisiä tai vaikka koiria :)  T.Kristiina

Mihin persoonallisuus ja värit ovat kadonneet sisustamisesta?

Haluan kirjoittaa nyt aiheesta, joka ainakin itseäni on alkanut jo ärsyttää Blogeja ja Facebook ryhmiä seuranneena. Nimittäin kuvat kodeista, tuunausprojekteista, askarteluista ja kirppis"löydöistä", ovat kuin toistensa kopioita! Harvoin näkee jotain joukosta poikkeavaa, tai ajattelee, ihana erilainen idea! Ei voi olla mahdollista että kaikkien lempivärit ovat ihan samat: valkoinen, harmaa ja musta! Harvoin näkee enää kuvia värikkäistä kodeista, tai esim. perinteisistä puun värisistä huonekaluista, kun kaikki pitää vetää heti kalkkimaalilla valkoiseksi. Tietysti tyylit kopiodaan monesti mm. ulkomaalaisten sisustuslehtien sivuilta, ja suuntaus on ollut samankaltainen jo pitkään. Vai eivätkö Suomalaiset osaa, tai uskalla käyttää värejä? En tarkoita että oranssi sohva tai vihreä kirjahylly olisi minunkaan unelmani, mutta esimerkiksi punainen hyllykkö olisi tosi makea Coca Cola tavaroideni alustaksi :)

Väriä voi tuoda asuntoon esimerkiksi asetelman kautta kuten tässä, muuttamatta pysyviä pintoja tai koko huonetta..

Myös kaikki kuviot ja printit ovat kadoksissa, varsinkin kukkakuviot vaikuttavat olevan out. Muistan jo teini-ikäisenä ihastelleeni Helsingin reissulla Esplanadin ikkunassa Laura Ashleyn tuotteita, tyynyjä, tapetteja ja pöytälamppuja, nyt tuntuu että kukaan ei ihaile tuota herkkää ja romanttista tyyliä enää.... tosin Laura Ashleyn nettisivut tutkineena totesin että eipä siellä paljon kukkakuosia ja vaaleanpunaista olekaan, vaan hekin ovat siirtyneet samaan neutraaliin ja värittömään aikakauteen.

Laura Ashley, in vai out..?

Toissapäivänä oli Hidasta Elämää ( Facebook ryhmän ) sivulla sisustustoimittaja Elina Jaakkolan Blogipostaus samasta aiheesta, värit ovat kadonneet niin ihmisten vaatteista kuin sisustuksestakin. Näin pimeänä kaamosaikana värejä voisi hänen mukaansa käyttää enemmän tuomaan energiaa ja iloisuutta. Olen samaa mieltä! Pitäisi hankkia joku ihanan pirteä sitruunan keltainen tai vaikka vihreä esine, ei koko huushollia täydy tehdä sirkusteltaksi, mutta pienikin väripilkku piristää! Tässä pirteät tuolit ja lamppu...

Luulisi että bongasin idean hänen jutustaan ja matkin sitä, mutta tämä juttu on ihan oma "purkautumiseni" ja oli osittain jo kirjoitettu, kun hän julkaisi tuon tekstin. Ajattelin vain että onpa hassu sattuma, joku muukin on pohtinut samoja juttuja ihan samaan aikaan! Kun osaa yhditellä värejä ja tyylejä, lopputulos voi olla silti tyylikäs ja rauhallinen. Seuraavassa kuvassa värikäs matto kokoaa istuinryhmän nätiksi kokonaisuudeksi, ja sitä seuraavassa on taas boheemi mutta lämminhenkinen olohuone, jossa ainakin minä viihtyisin! ( Kuva on muuten outo, aivan kuin se olisi otettu Big Benin kellotornin sisältä...) mutta siellä tuskin kukaan asuu, joku samankaltainen paikka tämä on :O

Julkisissa tiloissa värien käyttö on usein rohkeampaa. Tässä baaritiskin taakse toteutettu tehosteseinä:

Sitten toiseen aiheeseen jonka olen huomannut viime aikoina, tavaroiden merkkitietoisuus ja arvostus on noussut mielestäni jopa liian suuriin korkeuksiin. Kaiken pitää olla Arabiaa, Iittalaa tai Riviera Maisonia ollakseen "minkään arvoisia". Tietysti laatu on ymmärrettävä asia, että astia kestää pesukoneessa, ei naarmuunnu, ym, mutta entä tunnearvo, ilo uudesta ihanasta esineestä vaikka se on ollut edullinen, eikä ole "aito"?! Huutokauppakeisarikin katsoo ostotilanteessa usein pöytää ja toteaa, "pari Arabian kannua ja loput onkin romua...." Kuten kerroin aiemmin, Iittalan Taika -sarjakin valmistetaan Thaimaassa, että se siitä Suomalaisuudesta..mikä nyt sitten on kellekin romua.

Tämän "merkkihysterian" olen huomannut myös nettikirppiksillä, sekä muilla kirppiksillä, tavallinen tavara ei tahdo mennä kaupaksi millään hinnalla. Roskalava ryhmissä annetaan ilmaiseksi ihan hyvää tavaraa, kun ihmiset vaan haluaa uutta eivätkä saa myytyä vanhoja edes halvalla. Ihmettelen tätä koska kuitenkin olemme edelleen taantumassa ja ihmisiä on paljon työttömänä. Vielä muutama vuosi sitten kaikenlainen tavara liikkui paremmin. Niin kai se on että ne joilla on varaa ostaa merkkitavaraa eivät katso hintaa, ja todella vähävaraiset taas suosivat roskalava ryhmiä. Olen siis väliinputoaja kun yritän myydä käytettyä, siistiä ja kivaa, mutta ei merkkitavaraa. Luulisi kelpaavan monelle, mutta ei.
Pitäisi antaa ilmaiseksi..!? Ei käy, olen kuitenkin maksanut niistä. Tavaraa on vain liikaa... siis sitä tavallista tavaraa. Virossa ei paljoa kirpputoreja edes ole, olen järkeillyt sen niin että kun siellä on pienet palkat, kaikki käytetään niin loppuun ettei myyntiin enää liikene tavaraa, ja ns. uusrikkaat taas eivät voisi kirpputoreista vähempää välittää, eiväthän he tarvitse niistä tulevia roposia mihinkään.

Ehkä tämä juttu avarsi vähän mieltä ja muistikuvia siitä että värejäkin on olemassa ja niitä saa ja kannattaa käyttää, eikä aina ajatella niin mustavalkoisesti! Hah, sainhan pienen vitsinkin tähän loppuun :)

DIY soodakoristeet joulukuuseen

Minäkin innostuin tekemään noita soodakoristeita, kun ohje oli helppo, ja ainekset edullisia. Meillä on valkoinen kestokuusi josta tykkään, mutta ei oikein mitään kivoja koristeita. Löysin Tiger myymälästä aivan ihanan piparkakkumuotin, joka maksoi vain 1€. Tein sillä "lumihiutaleita" massasta. Ohje on tässä:

Soodakoristeet:

1dl maissitärkkelystä
2dl soodaa
1,25dl vettä

Kaikki kattilaan ja kuumennetaan miedolla lämmöllä, sekoita kunnes muuttuu puuromaiseksi, jos haluat värjätä taikinaa, tiputa joukkoon pisara haluamaasi elintarvikeväriä. Siirrä kulhoon ja anna jäähtyä, laita päälle kostea liina. Kauli 0,5cm paksuiseksi levyksi. Ei kannata kaulita ohuemmaksi, koska silloin kuivuessaan piparit saattavat halkeilla. Pillillä saa hyvin tehtyä reiän. Koristele helmin, kuvioimalla, kimalteilla ym. Anna kuivua yön yli, ja ripusta kauniilla nauhalla kuuseen.

Itse en värjännyt koristeita millään, koska haluan pitää kuusen värimaailman lumisen huurteisena, valkoisen ja hopean sävyissä. Makunsa kullakin, vanhempani varmaan sanoisivat että: "eihän tuo ole mistään kotoisin"... :) Mutta muistan aina lapsena ratkiriemukkaan kuusemme, jossa oli oikea koristeiden ja värien sekamelska, silloin ajattelin että itse ainakin haluan tyylikkään ja pelkistetymmän kuusen. Amerikassa kaikki on suurempaa, siellä taas käytetään vielä enemmän nauhoja ja palloja, niin että itse kuusta hädin tuskin näkyy alta! Ensin tuntui että seos on vain ohutta liisteriä eikä mitään tapahdu, mutta sitten massa jämähti, ilmeisesti kun maissitärkkelys kypsyi. Olen kuullut että monella on koristeet halkeilleet, mutta minulla massa pysyi kyllä hyvin kasassa sekä muovailuvaiheessa, että kuivaneena. Tässä kuvia projektista:

Onnistui hyvin, annoin pari joululahjaksikin. Soodakoristeet kannattaa pakata varoen laakeaan rasiaan, talouspaperikerrosten väliin, ja välttää painoa niiden päällä, jotta niistä on iloa tulevinakin jouluina.

Tein kuviota tähden pintaan itämaistyyppisellä tuikkukipolla rullaamalla. Kuviointiin voi käyttää mitä keksii, pinta on eläväisempi heti kun sitä jotenkin muokkaa. On kai kuviointiin myynnissä ihan jotain valmiitakin "kaulimia", mutta tämä oli nyt eka kokeilu. Tulen tekemään näitä kyllä uudelleenkin! :)

Winter wonderland asetelma

"Jouluasetelma", ei oikein kuvaa minun versiotani siitä, koska sanasta "joulu" tulee useimmille yleensä mieleen punainen väri, joulukukat ja kävyt. No, on minunkin asetelmassani pari käpyä, mutta olen päivittänyt ne tähän päivään. Halusin tehdä satumaisen asetelman, joka on kuin pala talvista maisemaa. Kaikki sen elementit ovat valkoisia, kuin lunta! Niinpä nimeksikin sopii Winter Wonderland. Kun ulkoa lumi hävisi, toin talven sisälle :) Tämän asetelman osia olisi voinut, ja voi tietysti edelleen käyttää osana kattausta. Koska olen spray -maalien ahkera käyttäjä, ostin tätä varten kolmannen värin, eli mattavalkoisen. Motonetin kassat varmaan luulee mun tehtailevan jotain graffiteja alikulkutunneleihin, olin jo varautunut selittämään, " joo en tee graffiteja, eikä mulla ole kolmea eriväristä autoa, vaan sisustusblogi"... :) Tiedän että tuollekin maalille tulee myös jatkokäyttöä, eli jatkossakin teen varmasti jotakin valkoista.

Materiaalit ovat tässä: Metsää edustaa: mustikanvarvut, kaunis oksa ja kävyt. Lunta kuvastaa: valkoinen kynttilähiekka, pallonmuotoinen valkoinen kynttilä lumipalloksi. Alusta on hopean värinen tarjotin.

Halusin tehdä jotain erilaista ja omaperäistä. Ja tuttuun takuuvarmaan tyyliini, ainekset eivät maksa paljoa, suurin osa on ilmaista, metsästä poimittavaa, kynttilä maksoi: 2,45 € ja spraymaali: 5,95€. Tarjotin ja kynttilähiekka minulla oli ennestään. Kun ensilumi satoi tänne eteläänkin, muistin taas miksi myös rakastan lunta. Ulkona on paljon valoisampaa kun on lunta, ja sydäntalvella puut ja pensaat ovat välillä niin kauniita kun niiden oksilla on paksu kerros puhdasta lunta. Lisäksi pakkanen tuntuu jopa lämpöisemmältä kuin plus -asteet, koska ilma on silloin kuivaa, eikä kylmän kosteaa.

Joulukoristeet ja kuusen hain kellarista eilen. Vielä kun saisi ne paikoilleen! Meidän kuusi on myös valkoinen, kestokuusi. Hankin sen viime jouluksi. Oikea kuusi on tietysti ihanin, mutta olen ollut pettynyt niinä vuosina kun sellaisen olemme ostaneet, pihkan tuoksua ei ole ollut yhtään, kuuset ovat olleet ihan hajuttomia joka kerta. Pitäisi saada kuusi omasta metsästä tuoreena.

Lunta on "satanut" oikein kasoittain!

Tällainen talviasetelma koristaa nyt meidän pöytää, voi olla etten ehdikään nyt tehdä vähään aikaan postausta, katsotaan. Ainakin tuossa silmä lepää...!